Uutiset

Lukiorahoituksen valtionosuusjärjestelmä kohtelee kuntia huonosti – opetusministeri: “Toivon, että pystymme ottamaan tällaisia tapauksia tarkasteluun”

Suomessa on kymmeniä kuntia, jotka joutuvat rahoittamaan lukiokoulutuksensa käytännössä kokonaan itse.
Nokian kaupungin sivistysjohtaja Pauliina Pikka toteaa, että lukiokoulutukseen jaetut valtionosuudet ovat auttamattoman pieniä. Kaupunki pyörittää taustalla näkyvää Nokian lukiota käytännössä kokonaan omalla rahallaan. Kuva: TONI REPO/AAMULEHTI
Nokian kaupungin sivistysjohtaja Pauliina Pikka toteaa, että lukiokoulutukseen jaetut valtionosuudet ovat auttamattoman pieniä. Kaupunki pyörittää taustalla näkyvää Nokian lukiota käytännössä kokonaan omalla rahallaan. Kuva: TONI REPO/AAMULEHTI

Moni kunta on ajautunut tilanteeseen, jossa ne joutuvat rahoittamaan tarjoamansa lukiokoulutuksen käytännössä kokonaan itse. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta säätelevän lain mukaan kunnan rahoitusosuuden tulisi kuitenkin olla noin 58 prosenttia, jolloin valtionosuus kattaisi 42 prosenttia kuluista.

Epäsuhta johtuu muun muassa erosta lukiokoulutuksen todellisten kustannusten ja lain perustana käytettyjen laskennallisten kustannusten välillä.

– Valtionosuus on lukiokoulutuksen osalta kyllä pieni. Perusopetuksessa se on melko realistinen, mutta lukiossa valtionosuus ei seuraa todellista kustannustasoa ollenkaan, sanoo Nokian kaupungin sivistysjohtaja Pauliina Pikka.

Nokia on yksi rahoituksen epäsuhdasta kärsivistä kunnista.

Kuntaliiton erityisasiantuntijan Kyösti Värrin mukaan tällaisia kuntia on Suomessa lähes kolmekymmentä. Asia nousi esiin Lännen Median jutussa (10.8.) pienistä lukioista.

Opetusministeri näkee uuden alun

Opetusministeri
Li Anderssonin (vas.) mukaan alussa kuvatun kaltainen tilanne kuulostaa “aika huolestuttavalta”.

– Toivon, että pystymme tämän vaalikauden aikana ottamaan tällaisia tapauksia tarkasteluun ja laajemminkin pohtimaan sitä, millä tavalla koulutuksen riittävä rahoitus turvataan, Andersson sanoo Lännen Medialle.

Jonkinlaiseen alkuun hallitus ainakin on päässyt, sillä valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa ensi vuodelle lukion perusrahoitukseen ehdotetaan 18 miljoonan euron lisäystä. Tästä 7,5 miljoonaa euroa on valtion ja 10,5 miljoonaa kuntien rahaa.

Vajausta jää kuitenkin yhä. Yksikköhinnoista, joiden perusteella valtionosuudet lasketaan, tehdään tänäkin vuonna lähes 1 200 euron vähennykset. Kun lukiolaisia on Suomessa reilut sata tuhatta, on laskennallinen vajaus 120 miljoonaa euroa.

Tätä lukua Kuntaliittokin on käyttänyt. Siihen verrattuna 18 miljoonaa tuntuu pieneltä, sillä vajetta jää senkin jälkeen noin sata miljoonaa.

Anderssonin mukaan tämän pidemmälle menevistä korotuksista ei ole toistaiseksi sovittu. Koulutuksen määrärahojen negatiivisen trendin kääntäminen noususuuntaiseksi on kuitenkin hänestä tervetullut linjanveto.

– Näen, että tämä on uuden alku. Toivon mukaan kaikissa puolueissa ymmärretään, että meidän on pakko pitää huolta koulutusjärjestelmämme rahoituspohjasta.

Kunnat kantavat vastuuta, mutta kuinka pitkään?

Kuluneina vuosina tuostapohjasta ovat joutuneet pitämään huolta yhä enenevissä määrin kunnat.

– Kunnat kantavat vastuuta koulutuksen järjestämisestä ja laittavat omaa rahaa siihen leikatun rahoituksen päälle. Kunnat eivät ole suostuneet ajamaan lukioita alas tavalla, jota valtion leikkaukset olisivat edellyttäneet, sanoo Kuntaliiton Kyösti Värri.

Värrin mukaan lukiokentällä moni kokee, että valtio on vetäytynyt lukiokoulutuksen rahoittamisesta. Samalla valtio kuitenkin asettaa yhä uusia vaateita lukiokoulutuksen järjestäjille esimerkiksi uuden lainsäädännön myötä.

– Se on se ristiriitainen puoli, joka tässä kummastuttaa. Miten se voi näin mennä, Värri ihmettelee.

Ongelmat voivat korostua lähivuosina

Opetusministeri Li Anderssonin mukaan kuntien vastuunkanto lukiokoulutuksessa on arvokasta, koska sillä on pystytty pehmentämään niukentuneen rahoituksen vaikutuksia.

Andersson on toiveikas sen suhteen, että “niukkenevien resurssien tie” koulutuspolitiikassa olisi nyt kuljettu loppuun. Valtion on pystyttävä omalta osaltaan takaamaan lukiokoulutuksen tulevaisuus kunnissa, hän linjaa.

Jos kunnat jäävät asiassa yksin, voi syntyä ja on jo syntynytkin ongelmia.

– Jos kunnat ovat eri asemassa, se voi näkyä koulutuspolitiikassa pahimmassa tapauksessa niin, että alueellinen eriytyminen ja eriarvoisuus kasvavat, Andersson sanoo ja viittaa esimerkiksi erityisopetuksen ja kieliopintojen tarjonnan alueellisiin eroihin.

Mikäli tilanne jatkuu samanlaisena pitkään, ongelmat korostuvat entisestään jo lähivuosina. Monilla paikkakunnilla lukioikäluokat ovat jo pienentymään päin, ja valtakunnallisestikin ne alkavat pienentyä 2020-luvun lopulla.

– Tilanne voi muuttua tosi hankalaksi, ennen kaikkea pienissä kunnissa. Kuntataloudessa on kokonaisuudessaan haasteita, kun ikärakenne muuttuu, toteaa Nokian sivistysjohtaja Pauliina Pikka.

Esimerkkilaskelma: näin valtionosuus kääntyy negatiiviseksi

Kunnat maksavat omista rahoistaan kuntaosuutta lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmään asukasluvun perusteella 78,07 euroa per asukas. Nokialla tämän vuoden osuuksien laskennassa käytetty asukasluku oli 33 322, joten Nokia maksoi rahoitusjärjestelmään 2 601 449 euroa.

Valtionosuutta taas maksetaan lukio-opiskelijoiden määrän perusteella. Lukema oli tänä vuonna 325,6, ja yksikköhinta on 5 549,66 euroa. Kun tästä summasta tehdään kiky-vähennys, Nokia saa lopulta valtionosuutta sai 1 788 085 euroa.

Nokian kaupunki sai siis valtionosuutta jopa 800 000 euroa vähemmän kuin se itse maksoi rahoitusjärjestelmään.

Vuoden 2017 tietojen perusteella lukiokoulutuksen todelliset kustannukset ovat Nokialle hieman yli 2,4 miljoonaa euroa. Nokian kaupunki joutuu siis käytännössä kattamaan nämä kulut kokonaan itse. Lisäksi se maksaa rahoitusjärjestelmään 800 000 euroa enemmän kuin se itse saa, kuten edellä todettiin.

Luvut ovat peräisin opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raporteista, jotka löytyvät Opetushallituksen verkkosivuilta osoitteesta vos.oph.fi/rap. Valtionosuustiedot ovat ennakollisia vuodelta 2019 ja tieto todellisista kustannuksista taas vuodelta 2017, joka on tuorein saatavilla oleva tieto.