Kolumnit Uutiset

Lumppuvuoren uumenissa

Tyttären vaatekaappi pursuaa yli hyllyjen. Paitaa, puseroa, housua ja hametta on vaikka kuinka, mutta aamukiireessä ei löydy mitään sopivaa päällepantavaa.

Kieltämättä teinin farkuissa on tyyliin kuuluvien repeämien lisäksi vähemmän muodikkaita hiutumia ja monessa paidassa saumat kiertävät. Ikävä kyllä yhtä kierolta näyttää niin halpakaupan parin euron toppi kuin kotimaisen brändin raitapaita. Vika ei siis ole teinin vaatemaussa, vaan asujen laadussa.

Muoti vaihtuu nopeasti, samoin lempivaatteet. Ostoskierroksella rima on usein matalalla: löytöjä tehdään sieltä, missä hinta ei huimaa ja tyyli miellyttää. Tässä kierteessä pyörivät erityisesti nuoret, mutta myös aikuiset.

Ei siis yllätä, että jokaisen suomalaisen jäljiltä kertyy vuodessa reilusti yli kymmenen kiloa lumppua. Muutama vuosikymmen sitten lumppuvuoret olivat huomattavasti pienempiä. Vaatteet kierrätettiin omissa kotitalouksissa: jos ei paidasta tullut raitaa räsymattoon, niin tuli rätti siivouspäiväksi.

Silloin ennen minullakin oli vain murto-osa siitä vaatemäärästä kuin nykyään. Ompelijalla teetetty punainen villakangastakki lämmitti minun jälkeeni toistakin pikkutyttöä. Sokoksen nuortenvaateosaston samettihousuja ei saanut rikki, vaikka olisi halunnut.

Paljon on kuluttajan omalla vastuulla. Jokainen varmasti tietää halpavaateteollisuuden kurjuudet, ja osaa laskea hinnan ja laadun suhteen.

Halvat vaatteet eivät kuitenkaan aina ole huonoja, eikä kovemmalla rahallakaan saa välttämättä laatua. Teini sai esimerkiksi lomatuliaisiksi pehmeältä puuvillalta tuntuvan trikoopaidan, joka on kymmenien pesukertojen jälkeen yhä kuosissaan. Rantakadulta ostettu paita tuskin kevensi kukkaroa paria kolikkoa enempää.

Kestävyyteen vaikuttaa hyvin paljon materiaali. Puuvilla peittoaa polyesterisatiinin, mutta luonnonkuitukaan ei pelasta huolimatonta ompelutyötä.

Kaupan henkarissa ryhdikkäänä roikkuvasta vaatteesta on vaikea arvioida kankaan laatua. Muutaman pesukerran jälkeen totuus voi olla toinen: pyykkinarulla heiluu nyppyinen ja venynyt vaate.

Ompelujälkeä on helpompi tutkia. Jos saumat on surautettu sinnepäin ja napinlävet hapsottavat, niin on täysin omassa harkinnassa kasvattaako taas omaa lumppuvuortaan.