Uutiset

Luokanopettajat karkaavat Ruotsiin

Päteviä luokanopettajia voidaan tulevaisuudessa joutua etsimään kissojen ja koirien kanssa.

Opettajapula uhkaa ennen kaikkea ruotsinkielisiä luokanopettajia.

Ruotsiin tarvitaan seuraavien vuosien aikana jopa noin 65 000 opettajaa. Heitä houkutellaan länsinaapuriin yhä enemmän myös Suomesta.

Ruotsalaiskunnat järjestävät rekrytointitilaisuuksia eri puolilla Suomen länsi- ja etelärannikkoa, ja esimerkiksi Pohjanmaalla ilmestyvässä Vasabladetissa on jatkuvasti ilmoituksia vapaina olevista viroista lahden takana.

– Tämä valmistuneiden muutto Ruotsiin on ollut enemmän tapetilla jo parisen vuotta, ja ilmeistä on, että riski siihen kasvaa, toteaa Suomen ruotsinkielisen opettajajärjestön (FSL) puheenjohtaja Christer Holmlund.

Opettajien ammattijärjestö OAJ tunnistaa saman suuntauksen.

– Kannamme huolta siitä, että ruotsinkielisellä puolella voi opettajapulaa tulla, jos ilmiö laajenee, koulutusjohtaja Heljä Misukka arvioi.

Opettajajärjestöt esittävät opettajarekisterin perustamista.

Rekisteri kertoisi opettajien työllistymisestä ja kelpoisuustilanteesta, mikä auttaisi ennakoimaan opetusalan ammattilaisten tulevaa tarvetta ja määrää.

Suomessa on olemassa rekistereitä esimerkiksi terveydenhuollon henkilökunnasta.

Nyt opettajaksi valmistuneiden työuria seurataan joka kolmas vuosi tehtävän Opettajat Suomessa -yhteenvedon kautta. Uusimmat tiedot ovat tällä hetkellä vuodelta 2013.

Valtaosan ruotsinkielisistä luokanopettajista kouluttavan Åbo Akademin mukaan ulkomaille lähtevien osuus on ollut viime vuosina noin 8-11 prosenttia kaikista yliopistosta paperit käteen saaneista.

FSL:n Holmlundin mukaan pääkaupunkiseudulla on jo aistittavissa pätevien ruotsinkielisten opettajien vajetta.

Ruotsinkielisiä opettajia onkin viime syksystä lähtien alettu kouluttaa Åbo Akademin lisäksi myös Helsingin yliopistossa.

Åbo Akademin opettajankoulutuslaitos sijaitsee Vaasassa, jossa yhdellä luokanopettajien vuosikurssilla on noin 70 opiskelijaa.

– Halvempien elinkustannusten Pohjanmaalla ja Turun saaristossa päteviä opettajia on toistaiseksi riittänyt Helsinkiä paremmin, Holmlund toteaa.

Rannikkoalueiden lisäksi Suomessa on ruotsinkielinen koulu myös Oulussa ja Tampereella.

Misukan mukaan suomalaiset aineenopettajat kärsivät tällä hetkellä noin 13 prosentin työttömyydestä, mikä voi myös houkutella etsimään töitä ulkomailta.

– Suomalaiset opettajat ovat haluttuja, koska meillä koulutustaso ja osaaminen ovat korkealla. Eli vetoa ja työntöä on molempia.

Misukka ihmettelee myös sitä, kenen etu aivovienti on.

– Miksi Suomi kouluttaa loistavia opettajia, mutta ei pysty tarjoamaan heille työtä, hän kysyy.

Ruotsin yhtenä valttina on palkkataso.

– Siellä hallitus satsaa palkankorotuksiin ratkaistakseen tätä ongelmaa. Tämän ovat havainneet myös opettajat Suomessa, Misukka sanoo.

Opettajan ammatin arvostus on Ruotsissa ollut viime vuosikymmeninä Suomea heikompi, mikä on heikentänyt alan kiinnostavuutta ruotsalaisten silmissä.

Holmlund muistuttaa kuitenkin, että Ruotsissa on laaja kirjo kouluja ja niiden taso vaihtelee enemmän kuin Suomessa.

Monet yksityiskoulut pystyvät tarjoamaan kilpailukykyisen henkilökohtaisesti neuvoteltavan palkan, työympäristön ja työehdot.

Viime aikoina Suomessa on keskusteltu ruotsin kielen asemasta ja sen mahdollisesta heikentymisestä.

Esimerkiksi paljon esillä ollut kaksikielisen Vaasan keskussairaalan jäänti ilman laajaa päivystystä ei kuitenkaan Holmlundin mukaan heijastu lähtijöiden määrään, vaan sitä selittävät ennen kaikkea kilpailukykyinen palkka ja hyvät työehdot.

Virpi Niemistö

Päivän lehti

29.10.2020

Fingerpori

comic