Uutiset

Luokattoman lukion isä haluaisi koululaiset avuksi sairaaloihin ja palvelutaloihin

Rainer Pelkosen ikä paljastuu oikeastaan vasta silloin, kun alkaa lukea hänen ansioluetteloaan. Luettelo mahtuu nipin napin kahdelle A-neloselle.

89-vuotias opetusneuvos perusti 1950-luvulla Mäkelänrinteen yhteiskoulun. Luokaton lukio oli hänen ideansa ja hän – yllätys, yllätys – lausui myös Suomen ensimmäisen urheilulukion syntysanat. Juuri Pelkosen mielikuvituksesta syntyi ajatus leirikouluista jo 1970-luvun alussa.

Mäkelänrinteen lukiosta eli Märskystä on tullut 60 vuodessa käsite.

– Minä pidän haasteista. Kun minulle sanottiin, ettei luokaton lukio näe koskaan päivänvaloa, halusin näyttää epäilijöille. Haaveeni toteutuivat, Rainer Pelkonen hymyilee.

Viisi vuotta sitten Hämeenlinnaan muuttanut Pelkonen harmittelee uudessa kotikaupungissaan ainoastaan sitä, ettei täällä ole juoksijoille tarkoitettua sisähallia. Hiihtoladuillekin on liian pitkä matka, mutta kuntosali sentään löytyi naapurista.

Rainer Pelkosen elämässä on ollut kaksi intohimoa. Toinen on urheilu ja toinen on nuorten auttaminen. Jo parikymppisenä Pelkonen oli vuosien ajan kesäisin urheiluohjaajana Partaharjun leirikeskuksessa.

Työ sopi juuri liikunnanopettajaksi valmistuneelle miehelle kuin nenä päähän.

– Nuori tarvitsee aikuisen tukea, ohjausta ja arvostusta. Vasta kun hänelle antaa vastuuta ja arvostusta, hän oppii pitämään koulusta ja rakastamaan oppimista, Pelkonen miettii.

Pelkonen vertaa monta kertaa opettajaa isään, joka ohjaa oppilasta kuin omaa lastaan. Hän itse joutui kasvamaan mieheksi ilman miehen mallia. Kuopiossa syntyneen opettajan isä työskenteli Kainuussa metsänhoitajana, ja perhe joutui asumaan kahdella eri paikkakunnalla.

– Muutimme Helsinkiin, kun olin kolmevuotias. Sitten tulivat sodat, enkä juuri nähnyt isää. Olen oikeastaan tutustunut häneen vasta nyt, kun kirjoitan toista osaa vanhempien kirjeenvaihtoon perustuvasta kirjasta.

Keväällä 1948 juoksija oli jo valittu olympiavalmennettavaksi Lontooseen. 

Olympialeireillä hän pärjäsikin hienosti, mutta huolestuttava maailmantilanne sai Pelkosen isän ylipuhumaan poikansa metsätöihin Ruotsiin.

Haaveet olympialaisista jäivät ja niiden tilalle tulivat opiskelu ja armeija.

– Raskas työ vaati veronsa. En voinut harjoitella pitkään aikaan, mutta vuoden 1952 olympialaisiin sentään jo osallistuin, Pelklonen sanoo..

Helsingin olympialaiset sytyttävät vieläkin Rainer Pelkosen silmiin kipinän. 24-vuotiaalle urheilijalle oli valtava kokemus juosta 70 000 ihmisen edessä. Pelkonen karsiutui lopulta 400 metrin aitajuoksun toisissa alkuerissä. 

– Parasta olympialaisissa kuitenkin oli se, että sain juoda ensimmäisen kerran Coca Colaa.

Vuonna 1957 Rainer Pelkosta pyydettiin perustamaan Mäkelänrinteen yhteiskoulua. Koulu perustettiin tyhjästä: ei ollut koulupaikkaa, ei opettajia, ei oppilaita, ei lupaa, eikä rahaa.  Perustamislupa irtosi lopulta 16. toukokuuta, ja yksityiskoulu avasi ovensa syyskuussa. Oma rakennus koululle valmistui neljä vuotta myöhemmin.

– Esitin ensimmäisen kerran valtioneuvostolle luokattoman lukion kokeilua jo vuonna 1968. Olin kirjoittanut sitä varten pelkästään perusteluja 169 sivua. Kun mitään ei tapahtunut kolmeen vuoteen, käännyin opetusministerin puoleen. Se auttoi, Pelkonen muistelee.

Mäkelänrinne oli Pelkosen rehtorikaudella luokattoman lukion edelläkävijä.

Kun laki luokattomasta lukiosta annettiin vuonna 1993, oltiin Mäkelänrinteessä toteutettu sitä jo yli 20 vuotta. Pelkosen ideat eivät loppuneet luokattomuuteen, sillä hän toi urheilun kouluun.

Kokeilu alkoi keskikoulun urheiluluokilla. 1980 koulu siirtyi Helsingin kaupungille kokeilussa olevana urheilun erikoislukiona.  Virallinen urheilulukio Mäkelänrinteestä tuli vuonna 1994, kun Suomeen vahvistettiin 12 urheilulukiota.

– Urheilukouluajatus oli vieras kouluhallituksellekin. Kun haimme lupaa urheiluluokille vuonna 1968, sitä ei myönnetty, koska urheilijat ovat laiskoja ja tyhmiä. Silloin päätin ottaa koulun tunnuslauseeksi ”Hyvä urheilija on hyvä oppilas”, Pelkonen sanoo.

Mäkelänrinteestä valmistuneet urheilijat ovat voittaneet 600 mitalia arvokisoista. Joukossa on myös Pelkonen, sillä hän juoksi kaksi veteraanien MM-mitalia 80-vuotiaiden miesten sarjassa vuonna 2009.

Rainer Pelkonen seuraa koulumaailmaa yhä tarkasti, vaikka jäikin eläkkeelle jo 25 vuotta sitten. 

Hänen tavoitteenaan on liikkua joka viikko joko juosten 25–30 kilometriä tai käydä  kuntosalilla pari kertaa viikossa. Myös kilpaileminen on yhä osa elämää.

– Odotan jo ensi vuotta, kun täytän 90 vuotta. Silloin voin kilpailla 90-vuotiaiden sarjassa ja minulla on hyvät voiton mahdollisuudet, kun muut ovat minua vanhempia, Pelkonen naurahtaa. HÄSA

 

Päivän lehti

19.1.2020