Uutiset

Luonnonsuojelu on valikoivaa

Venäjän toimet Itämeren piirissä todistavat jälleen kerran, miten valikoivaa on luonnonsuojelujärjestöjen toiminta.

Suomen Luonnonsuojeluliitto ilmoitti olevansa huolissaan Sosnovyi Borin ydinjätteen sijoitusluolasta. Itämereen kulkeutuvista fosforipäästöistä huolestunut ympäristöministeri
Ville Niinistö (vihr.) lähetti kirjeen venäläiselle kollegalleen. Siinä lähes kaikki.

Militanttijärjestö Greenpeace on paistatellut julkisuuden valokeilassa milloin missäkin. Militantit ovat kahlehtineet itsensä ydinvoimaloiden porteille, kiivennet metsäyhtiöiden pääkonttoreiden seinille ja häirinneet pikaveneillä japanilaisten valaanpyytäjien toimintaa.

Entisen Inkerinmaan Laukaanjoella tai Sosnovyi Borissa Greenpeacea ei ole näkynyt. Vihreät militantit operoivat mieluiten turvallisissa länsimaissa, joissa pelkoa rangaistuksista ei ole. Laukaanjoen rannalla on talvella kylmää. Militantteja ei innosta kyyti rangaistuslaitokseen, jonne huliganismista syytetyt Venäjällä yleensä tuomitaan.

Laukaanjoen tuhannen tonnin vuotuiset fosforipäästöt Itämereen ovat suuremmat kuin Suomen kaikki fosforipäästöt yhteensä.

Tätä taustaa vasten kovasti naivilta tuntuvat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkijoiden esittämät suositukset, joiden mukaan jokainen suomalainen voisi pienentää Itämeren ravinnekuormitusta vähentämällä lihankulutustaan.

Luonnonsuojelujärjestöt olivat myös hampaattomia, kun Itämeren kaasuputkeen liittyvä lupamenettely oli käynnissä.

Loppusuoralla oli enää kolme virolaista luonnonsuojelujärjestöä, kun Korkein hallinto-oikeus näytti lopullisesti vihreää valoa kaasuputken rakentamiselle. Suomalainen luonnonsuojelu oli uhrattu politiikan alttarille.

Tuolloin ensimmäisen putkilinjan rakennustyöt oli jo saatu päätökseen Suomen talousvyöhykkeellä. Kun valtioneuvosto antoi luvan Nord Stream -kaasuyhtiölle Suomen talousvyöhykkeen hyödyntämiseen, se päätti, että rakennustyöt voivat alkaa siitä huolimatta, ettei päätös ollut vielä lainvoimainen.

Presidentinvaalien edellä dosentti Arto Luukkanen
arveli konsultoinnin kaasuputkihankkeessa haudanneen Paavo Lipposen
(sd.) presidenttihaaveet.

Lipponen kiisti, että hän olisi toiminut Nord Streamin lobbarina.

Yhtiön projektiviestintäkonsultin Minna Sundelinin
mukaan Lipposen päätehtävä oli toimia Nord Streamin neuvonantajana muun muassa pohjoismaiseen ympäristölainsäädäntöön liittyvissä asioissa.

Wikileaks-dokumenteista ilmenee, miten Venäjän johto runnoi väkisin läpi mieleisensä kaasuputkipäätöksen.

Oli vahinko, ettei muhkean palkkion saanutta Lipposta laitettu presidenttikeskusteluissa lujille hänen roolistaan kaasuputkiprosessissa. Nyt tämä asia on jäämässä arvoitukseksi Tiitisen listan tapaan.

Päivän lehti

31.5.2020