fbpx
Uutiset

Lyhyestä katsauksesta paisui kattava historia

Vankilanjohtaja Seppo Marttinen ei ole eläkkeelläkään malttanut irrottautua vankilasta kokonaan.

Mielenkiinnosta syntymäkaupunkiaan Viipuria kohtaan hän ryhtyi kirjoittamaan lyhyttä katsausta Viipurin lääninvankilan vaiheista. Lopputuloksena oli lähes 300-sivuinen historiateos Viipurin lääninvankilan historia, joka julkaistaan tänään tiistaina.

Oman lisävärinsä tehtävään toi tietojen keruu Viipurin arkistoista. Niistä löytyy paljon vanhaa suomenkielistä materiaalia, jotka saattavat kiinnostaa myös esimerkiksi sukujuuriaan tutkivia suomalaisia.

– Turistibussilla kävin siellä ja istuin päivät arkistossa. Sain hyvän kohtelun. Venäläiset ovat lajitelleet vanhat suomenkieliset arkistot uudelleen ja luettelot on kirjoitettu venäjäksi, joten ilman tulkkia ei päässyt alkuun, Marttinen kertoo.

Tulkkausapua hän sai muun muassa Viipurissa asuvalta suomalaiselta sekä Viipuri-keskuksesta.

– Pyöreän tornin takana sijaitsevassa Viipuri-keskuksessa on avuliasta suomenkielistä henkilökuntaa. Sieltä sain paljon apua asioiden järjestelyyn, Marttinen vinkkaa muille Viipurissa kävijöille.

Materiaalia historiaan löytyi myös monesta suomalaisesta arkistosta, kuten Mikkelin maakunta-arkistosta ja Kansallisarkistosta.

Yhä käytössä, mutta remontoituna

Seppo Marttinen toimi Hämeenlinnan vankiloiden johtajana vuosina 1982-1999 ja vieraili jo tuolloin virka-asioissa Viipurin nykyisessä lääninvankilassa.

Vuonna 1884 valmistunut vankila on edelleen käytössä. Sitä on laajennettu muun muassa 1960-luvulla. Viime vuosien aikana sitä on myös remontoitu kovasti, osin norjalaisten rahoituksella.

– Viime toukokuussa kävin siellä viimeksi. Vankilan saniteetti- ja keittiötilat taitavat nykyisin olla Viipurin siisteimmät.

Vielä 1990-luvun alkupuolella vankilassa oli 1700 vankia. Tämä tarkoitti, että yhdessä kymmenen neliön sellissä saattoi olla kymmenkunta vankia, joskus enemmänkin. Sänkyjä ei ollut kaikille vangeille, vaan he joutuivat vuorottelemaan.

Venäjän liityttyä Euroopan neuvostoon maan vankeinhoitosäännökset ja sitä myötä myös käytännöt ovat muuttuneet. Nykyisin tutkintavankilana toimivassa Viipurin vankilassa onkin muun muassa hieman entistä väljempää.

Hämeenlinnan vankilan tiedot yhä keräämättä

Suomalaisten käytössä vankila oli vuoden 1944 kesäkuuhun asti. Talvi- ja jatkosodan välillä vankila tosin oli venäläisillä vankilakäytössä.

Vangit evakuoitiin talvisodan syttyessä kävellen Konnunsuolle, mutta sitten sodassa tuli rauhallisempia aikoja, ja toiminta jatkui. Helmikuussa 1940 vankila vaurioitui suurpommituksessa pahoin. Kunnostustyöt aloitettiin kuitenkin nopeasti sen jälkeen, kun Viipuri oli valloitettu takaisin loppukesästä 1941.

– Sitä ihmettelen, että heti silloin rakennettiin niin paljon. Uskon tulevaisuuteen täytyi olla vahva. Uusi vankisairaala valmistui vuonna 1943. Samoin uusi iso kivitalo. Ne jäivät täysin uusina venäläisille ja ovat muuten käytössä edelleen.

Vankeinhoidon koulutuskeskuksen sarjassa julkaistava Viipurin lääninvankilan historia on ollut viilausta vaille valmiina jo lähes vuoden päivät. Marttinen työsti sitä viitisen vuotta.

Mieli tekisi myös tarttua Hämeenlinnan lääninvankilan historiaan, sillä sekin on kirjoittamatta. Edessä olisi kuitenkin mittava työ.

– Kertaalleen jo sain vankeinhoidon silloisen ylijohtajan K. J. Långin lupaamaan määrärahatkin historian tekoon, mutta kirjoittajaa ei sillä kertaa löytynyt.

Marttinen pohtii, että voisi itse ehkä kerätä muistiin oman aikansa asioita. Siinä tehtävässä löytyisi vielä aikalaisiakin haastateltavaksi, mikä Viipurin vankilan historiaa kirjoitettaessa ei ollut mahdollista. (HäSa)

Seppo Marttisen kirja Viipurin lääninvankilan historia ilmestyy Vankeinhoidon koulutuskeskuksen sarjassa Acta Poenologica 2/2006.

Menot