Uutiset

Maahanmuuttajan ei tarvitse kompastua suomen kieleen

-Suomessa jokainen voi käydä kouluja. Kaikki voivat opiskella, jos vain haluavat. Tytöillä on yhtä hyvät mahdollisuudet kuin pojilla, eikä koulunkäynti ole edes rahasta kiinni, toteaa Iranin kurdi Chiman Mokri.

Perheensä ainoana tyttönä hänen olisi ollut Iranissa vaikea opiskella ja edetä yliopistoon. Iranissa monelle pojallekin opiskelu on mahdotonta, jollei vanhemmilla ole varaa maksaa kouluja, ostaa kirjoja tai edes vaatteita.

Chiman Mokri ei voi olla yhä uudelleen ylistämättä Suomen sosiaaliturvaa, joka takaa terveydenhuollon ja toimeentuloturvan vähävaraisillekin.

Yliopisto-opinnoista Chiman Mokri ei haaveile Suomessakaan, vaan tähtää joko kampaajan tai myyjän ammattiin. Tänä keväänä hän suorittaa Riihimäen aikuislukiossa suomalaisen peruskoulun 24 maahanmuuttajan joukossa.

Vajaat kolme vuotta sitten Chiman Mokrin elämä muuttui, kun hän päätti lähteä tuoreen aviomiehensä Ara Mokrin mukana Suomeen. Ara Mokri on pakolainen, jolla ei ole paluuta Iraniin.

Oman kotimaan ja perheen jättäminen oli vaikea päätös, mutta rakkaus vei voiton. Suomessa Chiman Mokri katseli alkuun ympärilleen hieman hämillään, sillä suomalaisten ja kurdien kulttuureilla riittää eroavaisuuksia.


Ihmeellistä vapautta

Aivan alkuun erityisesti tasa-arvon toteutuminen hämmästytti nuorta naista, joka kotimaassaan oli hyvinkin edistyksellinen ja moderni.

Kun suomalainen aviopari ravintolassa maksoi kumpikin oman laskunsa, Chiman Mokri ei ollut uskoa silmiään. Oliko menossa vakava avioriita? Vähitellen ajan kuluessa hän alkoi ymmärtää tasa-arvon ilmenevän hyvin monin eri tavoin arkisista pikkujutuista aina opiskelu- ja perintöoikeuteen.

– Iranissa tyttärien perintöosuus on vain puolet siitä, mitä pojat saavat. On myös perheitä, joissa tyttäret eivät pääse vapaasti ystävien kanssa ulos harrastuksiin tai illanviettoon saati sitten opiskelemaan. Asiat, jotka ovat itsestään selvyyksiä pojille, ovat tytöiltä kiellettyjä.

Nuoren tytön oli vaikea hyväksyä epäoikeudenmukaisuutta, joten suomalaisen kulttuurin antama vapaus on Chiman Mokrille arvokasta. Hän saa olla ateisti, saa jättää huivin kaappiin, pukeutua vapaasti miten haluaa, syödä ja juoda ilman rajoituksia ja päättää asioistaan yhdessä miehensä kanssa.


Jatkuvaa kielikylpyä

Riihimäen aikuislukiossa Chiman Mokri on keskittynyt täysipainoisesti erityisesti uuden kielen opiskeluun. Koska hän on kaksikielinen, eteneminen on ollut nopeaa. Jo lapsena hän on oppinut sekä kurdin että persian kielen.

– Englannin kielen taito on nyt hieman ruostunut, sillä yritän välttää sen käyttöä. Jos keskustelen englanniksi suomalaisten tai maahanmuuttajien kesken, tärkeä suomen harjoittelu jää helposti liian vähälle. Puhun suomea aina, kun mahdollista.

Muutama suomalainen perhetuttukin on jo tullut Hyvinkäällä, jossa Chiman ja Ara Mokri asuvat omassa kerrostaloasunnossaan.

– Suomalaiset viihtyvät hämmästyttävän paljon yksinään ja omissa oloissaan. Ihmettelen vieläkin, kuinka harvoin aikuiset lapset käyvät vanhempiensa luona ja kuinka vähän suvut pitävät yhteyttä. Meillä suku on tärkeä ja yhteydenpito lähes päivittäistä!

Parhaillaan Chiman Mokri pakkaa laukkujaan matkatakseen ensimmäisen kerran lähtönsä jälkeen tapaamaan vanhempiaan ja sukuaan Iraniin pariksi kuukaudeksi. (HäSa)

Päivän lehti

18.1.2020