Uutiset

Maailma ei lopu, jos Ranska äänestää "Ei"

Ranskalaiset pitelevät tänään EU:n tulevaisuuden kannalta kädessään melkoista valttikorttia, kun he äänestävät joko ”Oui” tai ”Non” EU:n uudelle perustuslaille.

Mitä se sitten merkitsisi EU:lle, jos ranskalaiset torppaavat lain, jonka ensisijaisena tarkoituksena on selkeyttää unionin hallintoa?

-Sopimuskierros saisi aika rankan kolauksen, koska Ranska on EU:n perustajajäseniä ja on ollut moottori perustuslakisopimushankkeessa. ”Ei” tulisi suuresta maasta ja vaikuttaisi siihen, miten muut maat sopimusluonnosta käsittelevät. ”Kyllä” puolestaan loisi uskoa sopimuksen voimaan tuloon, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja, tohtori Teija Tiilikainen sanoo.

-”Ei” ei olisi silloin ”Ei” itse perustuslaille ja integraatiolle, vaan Ranskan viime aikaiselle kehityssuunnalle. Ranskassa keskustelussa on vahvasti ollut sisäpolitiikkaa mukana, ja sitä on käyty lähinnä maataloustuista, palveludirektiivistä ja Turkin EU-jäsenyydestä.

-Maailma ei silti lopu siihen, jos sieltä tulee ”Ei”, Tiilikainen toteaa.

Neljännes kansasta vaa’ankielenä

Mielipidemittaukset puolesta ja vastaan ovat olleet Ranskassa viime aikoina hyvin tasaväkisiä. Kielteisesti asiaan suhtautuvia noin 60,4 miljoonasta ranskalaisesta on kuitenkin ollut niukka enemmistö eli yli 50 prosenttia.

Joka neljäs ranskalainen ei galluppien mukaan ollut kuitenkaan vielä loppuviikosta muodostanut kantaansa asiasta.

Tämä ryhmä onkin Teija Tiilikaisen mukaan vaa’ankieliasemassa tämänpäiväisessä äänestyksessä.

-Tilanne on tiukka, ja jokin viime hetken tapahtuma voi heilauttaa sen kumpaan suuntaan tahansa. Kansa ei ole samalla tavalla hallituksen johdateltavissa kuin niissä maissa, joissa parlamentti äänestää perustuslaista hallituksen seistessä jo asian takana.

Karkea jako on, että hyvin koulutetut ja rikkaat ovat tutkimusten mukaan Ranskassa sopimuksen kannalla ja köyhempi työläisväestö sitä vastaan.

Monet eivät Tiilikaisen mukaan Ranskassa tiedä, eivätkä muissakaan maissa, mistä oikein ovat äänestämässä.

-EU:n toiminta yksinkertaistuu, siitä tulee selkeämpi ja helpompi ymmärtää.

Hän antaa muutaman esimerkin. EU:lle tulee presidentti ja ulkoministeri, kuten Suomessakin on. Kun EU:ssa nyt on yli 20 tapaa säätää lakeja, jatkossa tapoja on vain yksi. Vaikeasti hahmotettavia nimikkeitä muutetaan: asetuksesta tulee Eurooppa-laki ja direktiivistä Eurooppa-puitelaki.

Meidän arkemme ei muutu

Kävi Ranskan äänestyksessä miten hyvänsä, vaikutukset näkyvät ensimmäisenä Hollannissa, jossa kansanäänestys järjestetään ensi keskiviikkona 1.6. Sielläkin kansan mielipiteet ovat jakautuneet melko tasan.

-Vähän on käyty keskustelua itse sopimuksesta. Keskustelu on pyörinyt muun muassa halvan työvoiman tulon ja niin ikään Turkin EU-jäsenyyden ympärillä, tohtori Teija Tiilikainen kertoo.

Eniten hän on huolissaan EU:lle tärkeän Iso-Britannian äänestystuloksesta, jos monissa maissa ei-kanta voittaa.

-Iso-Britanniassa on vahva EU-kritiikki, ja se järjestää kansanäänestyksen viimeisenä. Jos Ranskasta ja muista maista tulee ”Ei”, heillä ei silloin ole samanlaista painetta äänestää ”Kyllä”.

Ensimmäisenä ja ainoana maana kansanäänestys on järjestetty tähän mennessä Espanjassa helmikuussa, jolloin perustuslaki sai 77 prosentin kannatuksen. Edessä äänestys on vielä aiemmin mainittujen maiden lisäksi Luxemburgissa, Puolassa, Tanskassa, Portugalissa, Tsekissä ja Irlannissa.

Jos useat maat äänestävät uutta perustuslakia vastaan, se aiheuttaa Tiilikaisen mukaan epävarmuutta siitä, tuleeko sopimus koskaan voimaan.

-Silloin on otettava aikalisä ja mietittävä, miten sopimusluonnosta voisi muuttaa. Neuvottelut olisi käynnistettävä uudestaan. Pidän epätodennäköisenä, että koko hyväksymisprosessia aloitettaisiin ihan alusta.

-Meidän arkemme ei kuitenkaan muuttuisi eikä EU romahtaisi, mutta sen toiminta säilyisi turhan monimutkaisena ja rönsyilevänä, Tiilikainen toteaa.

EU:n perustuslaki lyhyesti

Uudistukset pääasiassa hallinnollisia ja toimintaa selkeyttäviä.

Tarkoitus kehittää unionista entistä demokraattisempi, tehokkaampi ja kansalaisten oikeusaseman kannalta parempi järjestelmä.

Konkreettisimmat uudistukset: EU:n presidentin ja ulkoministerin viran perustaminen.

EU:n rooli etenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä poliisiasioissa vahvistuu.

Unionille perustetaan nopean toiminnan kriisijoukot.

EU-parlamentille lisää valtaa päätöksenteossa, jäsenmaiden yksimielisyyttä vaativat päätökset vähenevät.

Lainsäädäntötyön menettelyjä yksinkertaistetaan.

Yhteensä miljoonalla kansalaisella mahdollisuus lakialoitteen tekemiseen.

Voimaan aikaisintaan 1.11.2006, mikäli kaikki 25 jäsenvaltiota ovat sen ratifioineet.