Uutiset

Maailma on taas kerran melkein pelastettu

Ja jotkut vielä kehtaavat väittää, ettei pieni ihminen tule kuulluksi! Viikolla puuhakkaat nuoret ja vihreät maan ystävät värkkäsivät kovassa pakkasesssa lumiukkoja eri puolilla maata, myös Hämeenlinnan kävelykadulla. Ärjypakkanen on huono keli moiseen askareeseen, ilmastonmuutos tuli väärään aikaan. Toissaviikkoinen suoja olisi ollut monin verroin otollisempi.

Mutta nuorten palava into ja usko asiaansa voittivat vaikeudet. Jäisistä lumitilsoista syntyi kuin syntyikin lumiukkoja, kun luomuksia melko vapaasti tulkitaan.

Lumiukoilla mentiin päin ilmastonmuutosta ja vaadittiin sitoutumista päästöjen vähentämiseen.

Ja kas kummaa! Samaan aikaan Belgian maan Brysselin kaupungissa unionin ympäristöministerit tulivat synnintuntoon ja vakuuttivat yksissä tuumin, että vuoteen 2020 mennessä hiilidioksidipäästöjä listitään viidenneksellä nykytasosta. Kukaan ei tosin sanonut kuinka temppu tehdään, mutta julistus on annettu vakain tuumin.

Älkäämme siis ilkkuko vihertäviä maan ystäviä. Lumileikit ovat vaikuttavia ja kosolti harmittomampia kuin iskut turkistarhoille tai itsensä kahlitseminen Lapin aihkimäntyihin vallankin näin pakkasilla.

Sitä paitsi lumiukkotalkoista voi mukavasti piipahtaa sisälle lämpimään nauttimaan reilun kaupan luomuyrttiteetä. Toista on vanhojen metsien huuruisilla suojelutantereilla, joissa olot ovat arktisen ankarat.

Brysselin korskeissa kammareissa pienten ihmisten huoleen vastattiin välittömästi. Niin se sana vain kulkee, tavoittaa ja vaikuttaa.

Lumitaiteilijat tosin vaativat 30 prosentin päästövähennystä, mutta herrat lupasivat vain 20. Se on silti kelpo tulos amatööreiltä, sillä politiikkahan vilisee kompromisseja.

Vihreillä on verraton taito ulkoistaa varsinainen kenttätyö peitejärjestöilleen. Sama kyky oli aikoinaan kommunisteilla.

Vihreiden taistelunyrkkeinä ovat muun muassa äsken mainittu maan ystävät, oraansuojelijat sekä lukuisat suojelu- ja luontoyhdistykset, milloin mistäkin tohkeissaan olevat piipertäjät ja monikarvainen vaihtoehtoväki.

Kommunistien SKP teetti vallankumoustyötä muun muassa rauhanpuolustajilla, ystävyysseurojen tiedostavilla tovereilla ja luokkatietoisilla ay-toimitsijoilla.

Penkkivalistus jäi peitejärjestöille, joskus rähinöintikin, jolloin kaiken koordinoinnista vastanneen puolueen hovikelpoisuus säilyi.

Poliittinen historia toistaa itseään.

Nyt kun napajäätiköt on vihdoin pelastettu ja uhkaava vedenpaisumus torjuttu, olisi hyvä saada vastaus ihmisläheisempiin kysymyksiin.

Öljy ja kivihiili ovat pannassa, ydinvoimalle kiitos ei, koskivesien pitää virrata vapaina, metsiin ei sovi kirveellä kajota ja turpeenpoltto vie perikatoon. Bioenergiasta ei ole riittävää puhtia pitämään pyörät pyörimässä ja tuvat lämpöisinä.

Mitäs nyt aletaan?

Mutta ei mitään hätää, tehdään lämpimiksemme lumiukkoja. Se on luovaa työtä, vahvistaa yhteisöllisyyttä, kestävää kehitystä ja tasa-arvoa ja mikä parasta, torjuu ilmastonmuutoksen.

jukka.viitaniemi@hameensanomat.fi