Kolumnit Uutiset

Maailman sääkirjat ovat sekaisin

Maailmassa ei mikään tunnu olevan entisellä mallillaan. Ei edes sää.

Kun Suomen Lapissa kärvistellään helteen kourissa, hukutaan Keski-Euroopassa rankkasateisiin ja Espanjan Aurinkorannikolla kärsitään koleudesta.

Ihmettelyn aihe on sekin, että maapallon toisella puolella Filippiineillä ja Indonesiassa sadekausi sen kuin jatkuu.

Poikkeavista säistä vedetään helposti suoria johtopäätöksiä: muutokset johtuvat ilmaston lämpenemisestä.

Toki näin voidaan väittää, mutta tietoon ei väite perustu.

Ilmatieteen laitoksen meteorologit muistuttavat, että säiden pysyvän muutoksen havainnointi vaatii satojen vuosien aikavälien tarkastelua. Tällaiset yhden kevään ja kesän sään muutokset ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Meillä puhuttiin 2000-luvun alussa, miten Etelä-Suomeen ei tule enää kunnon talvia. Myöhemmin on sitten saatu kokea ennätyksellisiä pakkasia ja lumimääriä. Edellistalvena Helsinkiäkin peitti yli metrin hanki, eikä kulunutkaan talvi vähäluminen ollut.

Sään muutosten arviointia johtaa helposti harhaan tiedonvälityksen kehittyminen ja uutisten painottaminen. Nykyisin kuvat rankkasateista ja tulvista välittyvät reaaliajassa kaukaisimmistakin maailmankolkista Suomeen.

Lisäksi säätilojen muutokset ovat nousseet uutiskriteereissä yhä korkeammalle. Jopa vähäiset muutokset saavat paljon lähetysaikaa ja palstatilaa.

Kiinnostuksen kasvu eri maanosien säätiloista johtuu myös siitä, että suomalaiset matkustavat yhä enemmän ja siksi säätietojen tärkeys korostuu.

Thaimaassa talvehtii tuhansia suomalaisia eläkeläisiä ja Espanjan Aurinkorannikolla heitä on jo kymmeniätuhansia.

Koko Suomea suosii nyt pitkäaikainen lämpöaalto. Toukokuussa mittari ei juuri laskenut alle 20 plusasteen. Ja sekös meille suomalaisille sopii. Ei ainoastaan lomanviettäjille. Lämpimällä säällä on monia positiivisia vaikutuksia.

Yksi lämpimän sään voittajista on panimoala. Kesäterasseilla ohralientä menee niin paljon kuin tehtaat ehtivät panna. Myös lonkeron ja virvoitusjuomien menekki kasvaa.

Toki panimobisneksen lihomisesta löytyy myös se nurjempi puoli. Kesäviikonloput ovat poliklinikoilla kiireisiä, samoin poliisi joutuu urakoimaan tavallista enemmän ja hukkumistilastot synkkenevät.

Jo tähän mennessä on hukkunut 30 suomalaista, kun vastaaviin lukuihin on rauhallisimpina vuosina päästy vasta heinäkuun jälkeen.

Sää vaikuttaa jopa siihen, miten moottoripyörät, veneet, mökit ja jopa asunnot menevät kaupaksi. Jotain kertoo sekin, että heinäkuussa monet kaupat tekevät huippumyynnin joulukuun tapaan.

Pitääkö Kreikan ja Espanjan surkean tilanteen syy pannakin kylmän piikkiin. Kauppa kun käy kolealla huonosti, eivätkä muutkaan bisnekset luista.