Uutiset

Maailman seuratuimmat hautajaiset

Paavi Johannes Paavali II:n perjantaiset hautajaiset Vatikaanissa oli ennennäkemättömän suuri ja seurattu tapahtuma. Roomaan ja Vatikaaniin kokoontui valtaisat määrät väkeä lähes kaikkialta maailmasta, arviolta kaksi miljoonaa ihmistä.

Turvallisuusjärjestelyt olivat myös äärimmäiset. Olihan syytä pelätä, että valtava julkisuus vetäisi puoleensa niin kansainvälisiä terroristeja kuin julkisuudenkipeitä häiriköitäkin.

Suorana lähetyksenä televisiosta hautajaisia seurasi satoja miljoonia katsojia, joidenkin arvioiden mukaan jopa miljardi ihmistä. Mikään muu tapahtuma ei ole yltänyt lähellekään vastaavaa.

Roomalaiskatolinen maailma, yli miljardi ihmistä, hiljentyi lähes täysin.

Paavi Johannes Paavali II:n hautajaiset olivat vertaansa vailla oleva pyhiinvaellus ja samalla merkittävä maailman johtajien kokoontuminen.

Vatikaani on maailman pienimmistä valtioista merkitykseltään ylivoimaisesti suurin.

Paljolti paaviin henkilöityvä valta ei ole suoraa poliittista vaikutusvaltaa, vaan enimmäkseen välillistä.

Paavin tehtävä on hengellinen. Hänen linjanvetonsa vaikuttavat kuitenkin myös maallisiin päätöksentekijöihin, jotka joutuvat ottamaan huomioon suurten kansanjoukkojen mielenliikkeet.

Paavin ja kirkon kannanottoja käytetään myös häikäilemättä hyväksi. Opinkappaleista on iät ja ajat haettu politiikan perusteluja, milloin perustellusti, milloin vääristellen. Miten silloin vallan ja vastuun rajat vedetään?

Kirkollisten johtajien lisäksi Vatikaaniin oli saapunut lukuisten valtiojohtajien joukossa kolme Yhdysvaltain presidenttiä. On vaikea kuvitella, mihin muuhun kokoukseen olisi lähtenyt vastaava edustusjoukko.

Maallistunut maailma sai muistutuksen, että sen väestöstä lähes 18 prosenttia kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon.

Seuraavaan paaviin kohdistuvat poikkeuksellisen suuret odotukset. Johannes Paavali II:n aika on ohi, mutta häntä muistellaan vielä pitkään.

Suomessakin paavin viimeisiä vaiheita on seurannut suuri julkisuus, jopa suhteettoman suuri. Kirkkososiologian professori Eila Helander osuu oikeaan arviossaan, jonka mukaan tiedotusvälineet ovat käsitelleet paavi Johannes Paavali II:n vaiheita enemmän kuin suomalaisten kiinnostus asiaa kohtaan edellyttäisi.

Suomalaisten ei ole syytä olla paavillisempia kuin paavi itse.

Paavista puhuttaessa on syytä muistaa, että hän on henkilö, mutta samalla instituutio, joka edustaa katolista arvomaailmaa, joka poikkeaa monin tavoin Suomessa yleisesti hyväksi ymmärretystä.

Kristillisen uskon asiat ja ennen muuta kirkkokuntien yhteys herättävät toki meilläkin perusteltuja ja syviä tuntoja, mutta Pyhän Pietarin aukion väenkokous jäi silti monella tapaa etäiseksi.

Paavi Johannes Paavali II:n muistoa on kunnioitettava, mutta syyksi riittää se, että niinhän on kunnioitettava kaikkien muidenkin ajasta ikuisuuteen siirtyneiden ihmisten muistoa.

Päivän lehti

22.1.2020