Kanta-Häme Uutiset

Maakunnille 190 miljoonaa sote-palveluiden kehittämiseen – Kanta-Hämeeseen yli 7 miljoonaa

Sosiaali- ja terveysministeriö esitteli tiistaina yhteensä 190 miljoonan euron valtionavustukset sote-palveluihin. Painopisteinä ovat digitalisaatio sekä aiempaa parempi ennaltaehkäisevä työ. Eniten rahaa meni Uudellemaalle, Pirkanmaalle, Varsinais-Suomeen sekä Pohjois-Pohjanmaalle.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) korostaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvää rakenteellista valmistelua ei tehdä etupainotteisesti. Kuva: VATTULAINEN
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) korostaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvää rakenteellista valmistelua ei tehdä etupainotteisesti. Kuva: VATTULAINEN

Valtionavustusta jaetaan kaikille maakunnille. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa jaettiin 70 miljoonaa ja sote-rakenneuudistusta tukevaan alueelliseen valmisteluun 120 miljoonaa euroa.

Jaettavat rahamäärät oli linjattu ennakkoon. Maakunnalliset anomukset menivät tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman osalta läpi vähäisin muutoksin. Rakenneuudistusta tukevan valmistelun hakemukset olivat yhteensä 156 miljoonaa euroa. Rahaa myönnettiin kaikille hakijoille.

– Kaikki saivat varsin hyvin. Karsinta pystyttiin suurimmalta osaltaan tekemään niin, että alueet saavat itse päättää, mitkä asiat ovat heille kaikkein tärkeimpiä, sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kari Hakari taustoitti.

Eniten rahaa myönnettiin Uudellemaalle, yhteensä 48,5 miljoonaa euroa. Tästä hieman alle 17 miljoonaa oli sote-keskus -ohjelmaan ja 31,5 miljoonaa rakenneuudistuksiin.

Seuraavaksi eniten saivat Pirkanmaa, jonka kokonaispotti oli 15,2 miljoonaa (5,9+9,3 miljoonaa) ja Varsinais-Suomi 15,2 miljoonalla (5,5+9,7). Yli kymmenen miljoonaa euroa saivat myös Pohjois-Pohjanmaan (13,6 miljoonaa) ja Pohjois-Karjalan (10,0) maakunnat.

Kanta-Hämeeseen myönnettiin yli 7 miljoonaa euroa, josta 2,6 miljoonaa euroa sote-keskus -ohjelmaan ja 4,47 miljoonaa rakenneuudistuksen. Hämeenlinnan sote-johtaja Jukka Lindbergin mukaan rahojen tarkemmasta jaosta päätetään lomien jälkeen.

Osa hankkeista toteutetaan useamman maakunnan yhteistyönä. Kokonaisuutta koordinoidaan kansallisella tasolla.

– Tätä ei tehdä niin, että heitetään rahat maakuntaan ja sanotaan, että tehkää mitä haluatte. Tätä tehdään yhdessä niin, että tämä tukee tulevaisuuden sote-uudistusta, Hakari linjasi.

Sisältöuudistuksessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on merkittävässä roolissa. THL antaa palveluiden järjestäjille hanketukea ja on palkannut viisi aluekoordinaattoria ohjaamaan alueita erityisvastuualueittain.

Uudistukset palvelemaan toimintaa

Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman painopisteitä ovat muun muassa palveluiden parantaminen ja painotuksen siirtäminen ehkäisevään työhön.

Rakenneuudistusta tukevassa valmistelussa taas edistetään tulevien sote-maakuntien kykyä ottaa vastaan palveluiden järjestämistehtävä. Rakenneuudistuksen alle kuuluvat esimerkiksi palveluverkkoa, palveluketjuja ja tietotekniikkaa koskevat ratkaisut.

– Painotus on hyvin vahvasti digitalisaatioon, tietojärjestelmien kehittämiseen ja johtamisen kehittämiseen, Kari Hakari kuvaili.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) korosti, että vaikka nyt rahoitettavat hankkeet osaltaan ennakoivat suunniteltuja sote-maakuntia, ne palvelevat kokonaisuutta riippumatta varsinaisen sote-uudistuksen etenemisestä.

– Mitään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvää rakenteellista valmistelua emme tee etupainotteisesti. Viime hallituskaudella lähdettiin vyöryttämään sote-uudistusta jo kentälle rakenteellisesti, ja sitä ei nyt tehdä, Krista Kiuru kuvaili.

Tavoitteiden on toteuduttava

Vuosien varrella on toteutettu useampia sote-alan sisältöpalveluhankkeita, jotka eivät ole johtaneet merkittäviin tuloksiin. Krista Kiuru näki Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmalla hyvät onnistumisen edellytykset.

– Alueet joutuvat myös poliittisilla tasoilla sitoutumaan hankkeisiin, eikä tämä ole vain yksittäisten virkamiesten kehittämistyötä, Kiuru painotti.

Valtionavun saamisen edellytykseksi on Kiurun mukaan asetettu aito vaikuttavuus. Lähtökohdaksi on otettu, että rahan saajien on saatava aikaan vähintään kaksi isoa muutosta.

– Jos tavoitteet eivät toteudu, se on valtionapupäätöksen vastaista. On laitettu ajuri, joka vie siihen, että perälauta on olemassa. Tämä on tarjous, jonka vastaanottaminen sitoo siihen, että tulosta on tultava.

Ohjelman eduksi Kiuru laski, että siinä on yhdistetty rakenne- ja sisältöuudistukset.

– Moni kentällä miettii, jaksavatko he vuodesta toiseen rakenteellista uudistamista, kun sisältöuudistus laahaa jatkuvasti perässä. Rakenteellisella uudistuksella varmasti parannetaan lääkäriin pääsyä, mutta on hyvin pitkään odottaa, että se tapahtuisi vasta vuoden 2023 alusta. Jo sitä ennen pitää saada asioita kuntoon.

Kiuru uskoi kokonaisuuden motivoivan päättäjiä. Hänen mukaansa palveluiden kuntoon saattaminen paikallistasolla antaa päättäjille varmuuden siitä, että asiat toimivat myös sote-maakuntiin aikanaan siirryttäessä.

Ulkoistukset juridinen, eivät ideologinen kysymys

Valtionavut maksetaan järjestämisvastuullisille toimijoille, mutta myös ulkoistetut palvelut ovat mukana kehittämistyössä.

– Emme voi lähteä siitä, että ulkoistetuilla palvelualueilla ei tapahtuisi selkeää vuoropuhelua kokonaisuuden kanssa. Vaikka meillä olisi alue, jossa on tehty iso kokonaisulkoistus, pitää pystyä toimimaan yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, Krista Kiuru linjasi.

Suhtautumisestaan isoihin ulkoistuksiin kysyttäessä ministeri Kiuru kiisti hallituksen olevan hylkimässä yksityisiä toimijoita sote-uudistuksessaan. Hänen mukaansa keskustelu yksityisten toimijoiden roolista on enemmän juridinen kuin poliittinen tai ideologinen.

Katri Kulmuni kritisoi

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni kritisoi illalla sosiaalisessa mediassa tehtyjä päätöksiä.

– Keskustan eduskuntaryhmän mielestä sote- ja maakuntauudistus tulee toteuttaa Uuttamaata lukuun ottamatta nykyisten maakuntarajojen mukaisesti. Maakuntien rajoja ei kannata tämän uudistuksen takia muuttaa. Emme hyväksy Etelä-Savon pilkkomista.

– Toinen ristiriitaa herättävä asia on rahoitus. Valitettavasti Suomessa on edelleen maantieteellisesti näkyviä eroja ihmisten sairastavuudessa, ikärakenteessa sekä työllisyydessä. Alueet, joilla ihmiset ovat nuorempia, terveempiä ja työllisyysaste on korkeampi, saavat rahoitusta vähemmän kuin alueet, joilla ihmiset käyttävät palveluita enemmän. Tällä vähennetään eriarvoisuutta. Kun sote-uudistuksen keskeinen tavoite on nimenomaan vähentää ihmisten välisiä terveyseroja eripuolilla Suomea, myös rahoituksen on oltava sellainen, joka tasaa eroja eikä kärjistä niitä, Kulmuni kirjoitti.

Myönnetyt valtionavustukset alueittain

Maakunta ja saatu avustus, miljoonaa euroa

Etelä-Karjala 3,92

Etelä-Pohjanmaa 6,12

Etelä-Savo 5,40

– Etelä-Savo 4,00

– Itä-Savo 1,40

Kainuu 3,04

Kanta-Häme 7,08

Keski-Pohjanmaa 4,30

Keski-Suomi 9,02

Kymenlaakso 6,98

Lappi 6,74

Pirkanmaa 15,25

Pohjanmaa 9,17

Pohjois-Karjala 10,06

Pohjois-Pohjanmaa 13,63

Pohjois-Savo 9,41

Päijät-Häme 8,10

Satakunta 7,95

Uusimaa 48,49

– Helsinki 18,59

– Itä-Uusimaa 2,85

– Keski-Uusimaa 6,20

– Länsi-Uusimaa 12,48

– Vantaa-Kerava 6,35

– HUS 2,0

Varsinais-Suomi 15,22

Päivän lehti

9.7.2020