Uutiset

Maakuntavero voisi kiristää verotusta – Sote-palvelujen rahoitus kuuluu asiantuntijoiden mielestä valtiolle

Professori Arto Alangon ja lääkintöneuvos Sakari Alhopuron mielestä lainsäädännön ja rahoituksen pitää olla yksissä käsissä. Itsenäisten maakuntien toimintaan ja taloudenhoitoon olisi vaikea puuttua. Hallitusohjelman mukainen esitys on kirjoittajien mielestä niin monimutkainen, että se vaarantaa jälleen sote-uudistuksen toteutumisen.
Monikanavarahoituksen purkaminen vaikuttaa muun muassa työterveyshuoltoon ja yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin. Näihin korvauksiin ei kirjoittajien mielestä tule tässä vaiheessa puuttua, koska odotusajat terveyskeskuslääkärille ja erityisesti hammashoitoon ovat liian pitkät. Kuva: Nina Susi / arkisto
Monikanavarahoituksen purkaminen vaikuttaa muun muassa työterveyshuoltoon ja yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin. Näihin korvauksiin ei kirjoittajien mielestä tule tässä vaiheessa puuttua, koska odotusajat terveyskeskuslääkärille ja erityisesti hammashoitoon ovat liian pitkät. Kuva: Nina Susi / arkisto

Antti Rinteen hallituksen tuoreessa budjettiesityksessä luvattiin muun muassa perusterveydenhuollon 7 päivän hoitotakuu, ja siihen varattiin 60 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Tehostetun palveluasumisen 0,7 hoitajan mitoitus tullaan kirjaamaan lakiin, mutta tarvittava rahoitus tulee myöhemmin. Mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen varataan 60 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022.

Hyvä näin, mutta kuntien mahdollisuudet lisätä omia menojaan ovat nyt vajavaiset huonon taloustilanteen takia.

Sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja tuottavuutta sekä hillitä kustannusten nousua. Hallitusohjelman mukaan sote-uudistuksesta vastaavien maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa vuoden 2020 loppuun mennessä siten, että muutos ei kiristä kokonaisverotusta.

Alkuvaiheessa maakuntien rahoitus perustuu maakuntaveron sijasta valtion rahoitukseen.

Sote-menot vaihtelivat maan eri osissa lähes 20 prosenttia

Eduskuntaryhmien tulisi ripeästi harkita rahoituskomitean työskentelyä varten eräitä kysymyksiä, joilla on merkittäviä vaikutuksia käytännön toimintaan.

Meidän kirjoittajien mielestä lainsäädännön ja rahoituksen pitää olla yksissä käsissä. Siksi sote-palvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee kuulua valtiolle eikä maakunnille, jotka voisivat vastata palvelujen tuottamisesta.

Valtionrahoitus tulisi jakaa maakunnille väestön tarpeisiin perustuvien kriteerien mukaisesti. Maakunnat tulee voida perustaa kuntayhtymäpohjalta, ja niiden valtuutetut tulee valita vaaleilla, kuten aikanaan Kainuun maakuntamallissa.

Tarvevakioidut sote-menot vaihtelivat 2017 maan eri osissa lähes 20 prosenttia. Tarvevakioidut menot ovat tilastotietoa, joka auttaa tarkastelemaan kuntien vuosittaisia sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisia nettomenoja.

Tarvevakioitujen menojen vaihteluun vaikuttavat palvelujärjestelmän rakenne ja tuottavuus, mutta myös alueellisista seikoista ja väestöstä johtuvat syyt.

Ennen kuin tarvevakioitujen menojen vaihtelu oleellisesti vähenee, ei maakuntaverotuksen käyttöönottaminen ole mitenkään perusteltua, koska se lisää riskiä verotuksen kiristymisestä.

Väestönmuutos tulee jatkossa kiihdyttämään useiden maakuntien tulopohjan heikkenemistä. Tällöin jouduttaisiin turvautumaan verojen ja maksujen korotuksiin, lainarahoitukseen tai valtion ja muiden maakuntien tukeen.

Itsenäisten maakuntien toimintaan ja taloudenhoitoon olisi vaikea puuttua, vaikka tavoitteena on turvata koko maassa yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut sekä hillitä kustannusnousua.

Odotusajat etenkin hammashoitoon liian pitkät

Monikanavarahoituksen purkaminen vaikuttaa muun muassa työterveyshuoltoon ja yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin. Näihin korvauksiin ei tule tässä vaiheessa puuttua, koska odotusajat terveyskeskuslääkärille ja erityisesti hammashoitoon ovat liian pitkät.

THL:n tutkimuksen mukaan maaliskuussa 2019 vain 40 prosenttia potilaista pääsi ei- kiireelliseen terveyskeskuslääkärin hoitoon viikossa ja vastaava osuus pääsi hammaslääkärille vasta 3 viikossa. Hoitoon pääsyä voidaan parhaiten parantaa palvelusetelin ja kelakorvausten avulla. Työterveyshuollon järjestämistapaan ja rahoitukseen ei myöskään tule puuttua ennen kuin julkinen terveydenhuolto toimii siten, että ei- kiireelliseen hoitoon pääsee viikossa.

Hallitusohjelman mukainen esitys on niin monimutkainen, että se vaarantaa jälleen sote-uudistuksen toteutumisen. Esimerkiksi yhden maakunnan muista alueista poikkeava ratkaisu voi olla riski, joka voi johtaa perustuslaillisiin ongelmiin. Siksi sote-uudistuksessa tulisi edetä koetellun lainsäädännön pohjalta ja antaa tilaa alueellisille ratkaisuille.

Arto Alanko on helsinkiläinen professori ja lääketieteen ja kirurgian tohtori, joka on toiminut pitkään kuntien ja kuntayhtymien sote-selvityshenkilönä. Sakari Alhopuro on turkulainen lääkintöneuvos, lääketieteen ja kirurgian tohtori sekä terveyspalvelujen kehittäjä, joka on mm. lahjoittanut kuusi professuuria Turun ja Helsingin yliopistoille.

Arto Alanko
Arto Alanko
Sakari Alhopuro Kuva: Sakari Alhopuro
Sakari Alhopuro