Uutiset

Maanalaisten öljysäiliöiden poistaminen paisui riidaksi

Hämeenlinnan uudet ympäristön-
suojelumääräykset ja niiden vaatimus maanalaisten öljysäiliöiden poistamisesta pohjavesialueella on paisunut lihavaksi riidaksi.

Terveysvalvonnan johtaja Sara Syyrakki pitää kiistaa kohtuuttomana. Valtuuston hyväksymät säädökset määräävät, että pohjavesialueella olevat maanalaiset öljysäiliöt on poistettava ensi vuoden loppuun mennessä.

Jopa laittomiksikin väitetyistä määräyksistä lähetetty kirjelmä on pakottanut ympäristöosaston miettimään asiaan sopuratkaisua ja lisäämään tiedotustaan. Ympäristölautakunta pohtii säädökseen tarkennuksia toukokuun 17. päivän kokouksessa.

Kuumat tunteet ja kritiikki eivät kuitenkaan vaikuta itse asiaan. Maanalaiset öljysäiliöt ovat riski pohjavesialueella ja ne on poistettava.

– Määräys ei koske kaikkia alueella olevia säiliöitä. Jos säiliö on hyvässä kunnossa, voi aina hakea poikkeuslupaa. Yksikään säiliö ei ole ikuinen ja se pitää poistaa ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa.

Syyrakki myöntää, että Hämeenlinna on ottanut määräyksissä poikkeuksellisen tiukan linjan ennen kaikkea aikarajan suhteen. Esimerkiksi Lahdessa ei samaiseen määräykseen ole asetettu aikarajaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että säiliöt ovat ympäristöriski vielä kymmeniä vuosia.

Hämeenlinnassa ei Syyrakin ja ympäristötarkastaja Reijo Hemilän mielestä ole varaa lykätä öljysäiliöiden poistamista hamaan tulevaisuuteen. Öljyvahinkoja tapahtuu koko kaupungin alueella vuosittain. On vain ajan kysymys, koska öljyä pääsee pohjaveteen.

– Pohjavesialue on meille suunnattoman arvokas.

Syyrakin mukaan pattitilanteeseen etsitään sopuratkaisua. Ensi viikolla pidetään kaikille avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus säiliöistä. Ympäristölautakunta tekee toukokuun kokouksessaan päätökset jatkotoimista.

– On aivan mahdollista, että kustannuksissa tullaan vielä vastaan kiinteistönomistajia. Paniikkiin ei ole aihetta.

Määräys koskee yli 80 säiliötä

Poistamismääräys koskee pääasiassa Hattelmalan ja Ahveniston harjualueilla olevia 80-90 maanalaista öljysäiliötä. Valtaosa maanalaisista säiliöistä on asennettu 1960- ja -70-luvuilla.
Useimmat säiliöistä ovat ns yksivaippasäiliöitä, eikä niissä ole vuodonilmaisujärjestelmää.

Ympäristöinsinööri Seija Laakson mukaan säiliöiden omistajat ovat huolehtineet yleensä tarkastuksista. Suuri riski on kuitenkin niillä omistajilla, jotka eivät ole antaneet tietoja tai osallistuneet ympäristöosaston alkuvuodesta järjestämään säiliökyselyyn.

– Tarkkaa säiliöiden määrää on mahdotonta sanoa vieläkään. Monet kiinteistönomistajat eivät edes tiedä, että tontilla on maanalainen öljysäiliö.

Se, että maanalaiset öljysäiliöt ovat selvä ympäristöriski, ei ole mikään uusi asia. Asia on ollut tiedossa Hämeenlinnassakin jo viitisentoista vuotta eli koko sen ajan kuin pohjavesien suojelusuunnitelma on ollut olemassa. Maanalaisista öjysäiliöistä yritettiin päästä toden teolla eroon jo 90-luvun lopussa.

– Hämeenlinnan kaupunki maksoi osan kuluista, jos kiinteistönomistaja poisti maanalaisen säiliön tontiltaan. Ainoastaan kymmenkunta säiliötä poistui tätä tietä, ympäristötarkastaja Reijo Hemilä kertoo.

Uusien ympäristönsuojelumääräyksien valmistelun yhteydessä öljysäiliöt nousivat uudestaan esiin. Säiliöistä oli kuitenkin tarjolla vain vähän ja vanhentunutta tietoa. Maanalaisten säiliöiden tarkastusta valvovalla pelastuslaitoksella oli ilmoitukset 2600 säiliöstä, joista yli 300 oli pohjavesialueella.

– Tarkistin pohjavesialueen kiinteistö kiinteistöltä ja varmistin säiliöiden sijainnin. Lopulta ilmeni, että pohjavesialueella on käytössä kyselyn mukaan vielä 72 säiliötä, jotka ovat maan alla suorassa maakosketuksessa. Lisäksi kaksitoista säiliötä on maan alla bunkkerissa, ympäristöinsinööri Seija Laakso kertoo.

Laakso uskoo, että kiinteistönomistajat pitävät pohjavesialuetta tärkeänä ja haluavat suojella sitä.

– Maavaraiset yksivaippaöljysäiliöt poistuvat pohjavesialueelta, mutta en usko, että vielä ensi vuoden loppuun mennessä.

Vuotavasta öljystä kallis lasku

Ympäristötarkastaja Reijo Hemilän mukaan on vain ajan kysymys, koska öljyä pääsee pohjaveteen, sillä öljysäiliöt eivät ole ikuisia. Valtaosa pohjavesialueella olevista maanalaisista öljysäiliöistä on jo yli-ikäisiä.

– Säännöllisistä tarkastuksista huolimatta öljyä voi päästä vuotamaan maahan. Tarkastukset tehdään pistokokein, eikä kaikkia syöpymiä voida näin huomata. Maanalaiset säiliöt ovat piilossa katseilta toisin kuin maanpäälliset, Hemilä painottaa.

Myös käytöstä poistetut maanalaiset öljysäiliöt ovat riski, jos niitä ei ole puhdistettu ja täytetty hiekalla. Hapertuneissa säiliöissä ja etenkin niiden putkissa voi olla nimittäin vielä jäljellä öljyä.

– Kun onnettomuus sattuu, tulee lasku nopeasti kalliiksi ja maksaja on kiinteistönomistaja. Öljyä voi päästä talon alle ja maan puhdistaminen maksaa paljon. Pahimmassa tapauksessa öljyä pääsee pohjaveteen ja vedenottamoon. Vakuutus voi korvata vain osan vanhigoista, Hemilä muistuttaa.

Jatkossa ympäristöosasto tulee tarttumaan myös pohjavesialueiden ulkopuolella olevien säiliöiden kuntoon.

– Yhtälailla säiliöt ovat ympäristöriski myös kuivalla maalla – ei vain pohjavesialueella.