Uutiset

Maaseutuvirasto nytkähti vihdoin eteenpäin

Maa-ja metsätalousministeriö on aloittanut maaseutuviraston perustamiseen tähtäävät valmistelutyöt. Esitys viraston sijaintipaikasta on oltava valmiina ensi vuoden toukokuun loppuun mennessä, jonka jälkeen lopullisen päätöksen maaseutuhallinnon alueellistamisesta tekee maan hallitus.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolelle perustettavaan virastoon siirretään erilaisia toimeenpanotehtäviä, tilastointia ja hallintoa. Henkilöstöä uuteen yksikköön tulee aluksi muutaman kymmenen verran, mutta ajanoloon tavoitteena on siirtää puolentoistasataa työpaikkaa Helsingin ulkopuolelle.

Alueellistaminen eli valtionhallinnon hajasijoittaminen pääkaupunkiseudulta maakuntiin vaikuttaa ikuisuuskysymykseltä, valmista ei tahdo tulla millään. Vaikka periaatepäätökset on tehty, kantona kaskessa ovat poliittisen rohkeuden puute ja henkilöstön vastarinta. Kuitenkaan kysymys ei ole työntekijöiden pakkosiirroista, vaan vapaehtoisesta muutosta.

Jokainen ministeri vetää voimiensa mukaan kotiinpäin, josta osoituksena käy maavoimien esikunnan perustaminen Mikkeliin, savolaisen puolustusministerin Seppo Kääriäisen (kesk.) tahdon mukaan.

Hämeenlinna on toistaiseksi onnistunut keräämään vain murusia, huomattava alueellistamisratkaisu puuttuu edelleen.

Maaseutuvirasto on hallituksen kaavailuissa yksi merkittävimmistä maakuntiin perustettavista virastoista. Hämeenlinnan ohella sitä ovat tavoitelleet muun muassa Lahti, Seinäjoki ja Pori. Ministeriön henkilöstö nosti taannoisessa kyselyssä kärkeen Hämeenlinnan ja Lahden, muut sijoitusvaihtoehdot eivät juuri menestyneet.

Hämeenlinnan ehdoton vahvuus on hyvä sijainti. Pääkaupunki on vajaan tunnin junamatkan päässä ja liikenne sujuu myös maanteitse. Hämeenlinnassa käy työssä päivittäin pääkaupunkiseudulla noin 1 800 ihmistä eivätkä he koe työmatkaansa kohtuuttomaksi. Helsingistä Hämeenlinnaan on aivan yhtä pitkä matka kuin päinvastoin. Kaupungissa ja sen lähiympäristössä on myös kohtuuhintaisia asuntoja, sillä ajanoloon uuden viraston henkilökunta asettunee paikkakunnalle myös asumaan.

Kaupungissa on tarjolla useita vaihtoehtoja uuden maaseutuviraston tarpeisiin. Kapiteelin omistukseen siirtynyt Valtion pukutehtaan kiinteistö tai lähivuosina virastokäyttöön vapautuva poliisitalo sopisivat peruskorjauksen jälkeen maaseutuvirastolle. Uudisrakentaminenkaan ei ole poissuljettu vaihtoehto, mutta sitä ennen on synnyttävä pitäviä päätöksiä.

Maan hallituksessa istuu kaksi hämeenlinnalaisministeriä, sosiaalidemokraatit oikeusministeri Johannes Koskinen ja työministeri Tarja Filatov. Maaseutuviraston sijoittamispäätös ei suoranaisesti kuulu kummankaan hallinnonalaan, mutta hallituksessa he ovat ratkaisua tekemässä. Heidän vaikutusmahdollisuuksiaan ei ole syytä vähätellä.

Valtionhallinnon alueellistamisratkaisu on pitkä ja ajoin varmasti myös kivulias prosessi. Se nähtiin taas kerran, kun maaseutuviraston perustaminen lykkääntyi.

Eilen asetettu tuorein takaraja on vuodessa 2008. Sen on myös syytä pitää, sillä muuten koko alueellistamiselta alkaa mennä uskottavuus.

Päivän lehti

4.4.2020