Kolumnit Uutiset

Maastamuuton maasta maahanmuuton maaksi

Ensimmäisenä lähtivät Milja ja Erland Minnesotaan Amerikkaan. Sitten oli vuorossa vasta 19-vuotias Miina, joka lähti Vihtorin kanssa Michiganiin. Frans ja Wilhelm matkustivat lopulta Kanadaan vuonna 1926.

Hädin tuskin parikymppiset Frans ja Wilhelm eivät osanneet kieltä niin kuin eivät muutkaan Suomesta siirtolaisiksi lähteneet sukulaiseni. Sama tilanne oli sillä sukulaislaumalla, joka 60-luvulla lähti Pohjanmaalta Ruotsiin paremman elämän toivossa.

Täysin tuntemattomaan kulttuuriin lähteminen on aina vaatinut enemmän rohkeutta kuin seikkailunhalua. Suomi oli turvallinen maa, mutta elämisen mahdollisuudet ovat olleet aina etenkin kouluttamattomille kansalaisille vähäiset.

Jollakin tavalla suomalaiset pärjäsivät. He elättivät itsensä tilapäishommilla tehtaan liukuhihnalla, metsätöissä, palvelijoina tai kaivoksissa. Ensimmäiset vuodet elettiin puutteellisesti, mutta pikkuhiljaa elintaso parani.

Uutta kieltä eivät siirtolaiset koskaan oikein oppineet. Suomalaisten lapset puhuivat fingelskaa jo vähän paremmin ja kolmannelle sukupolvelle Suomi oli enää mielenkiintoinen mauste menneisyydessä.

Kun vähän aikaa sitten sain yhteyden amerikkalaisiin sukulaisiin, olivat he hyvin hämmästyneitä suomalaisista juuristaan.

Suomi on ollut aina maastamuuton maa, joka on nyt muuttumassa maahanmuuton maaksi.

Amerikkaan suomalaisia lähti siirtolaisiksi neljännesmiljoona. Yli 300000 lähti Ruotsiin 1960- ja 1970-luvuilla. Ilman siirtolaisuutta meitä olisi nyt yli kaksi miljoonaa enemmän.

Ulkomaalaisiin ei Suomessa paljon ollut kontakteja ennen Helsingin olympialaisia ja myöhemmin Keihäsmatkoja. Puolen miljoonan karjalaisen asuttaminen oli tietenkin ponnistus, mutta hehän olivat suomalaisia.

Kansainvälistymisen historia on meillä loppujen lopuksi aika lyhyt. Ymmärrän kyllä niitä, jotka pelkäävät erilaisuutta ja oman toimeentulonsa vaarantumista. Nyt ei ole kuitenkaan rasismin, vihapuheiden ja nyrkin puimisen aika, vaan inhimillisen ymmärtämisen ja auttamisen hetki.

Tänä vuonna uusia pakolaisia on tullut jo 21 000.

Toivoa sopii, että osa Suomeen tulleista pakolaisista jäisi pysyvästi myös Kanta-Hämeeseen. Olisi hienoa asua pitkästä aikaa sellaisessa kaupungissa, jonka syntyvyys olisi kuolleisuutta suurempi.

Päivän lehti

20.1.2020