Uutiset

Maastopalo alkaa usein risujen poltosta

Viime päivien aikana Kanta-Hämeen alueella on ollut kuusi roskien tai risujen poltosta alkanutta maastopaloa.

-Huhti-toukokuu on maastopalojen aikaa, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Petri Talikka summaa.

Talikan mukaan keväisen kuiva, keltainen heinä syttyy helposti joko roskien tai risujen polton yhteydessä tai ruohikkoon heitetystä tupakasta.

Viime vuonna kahden kevätkuukauden aikana syttyi 33 maastopaloa. Edellisvuonna paloja oli yli 50. Koko vuoden aikana maastopaloja syttyy noin 80-90.

Pelastuslaitos ei myönnä lupia roskien tai risujen polttamiseen. Tarvittaessa luvan myöntää ympäristöviranomainen.

-Vastuu roskien poltosta aiheutuvasta vahingosta on aina sytyttäjällä.

Haja-asutusalueilla puutarharoskien ja risujen polttaminen on ympäristöviranomaisen mukaan sallittua silloin, kun siitä ei aiheudu haittaa naapureille.

Taajaan rakennetulla alueella roskien polttaminen on pääsääntöisesti kiellettyä naapureille koituvien savu- ja hajuhaittojen takia.

Suurista avotulista on ilmoitettava pelastusviranomaisille. Tulenteon voi kieltää, jos tulipalon vaara on ilmeinen esimerkiksi metsäpalovaroituksen aikana.

-Myös tuulisella säällä avotuli lähtee helposti leviämään.

Jätteiden polttaminen on ehdottomasti kielletty jätehuoltolakien ja -määräysten mukaisesti. Määräystä valvoo poliisi.

-Puutarhajätteet pitää kompostoida, Talikka muistuttaa. (HäSa)