Uutiset

Maatalous ei enää nostata ilmiriitoja

Eduskunta saa keskiviikkona käsiinsä hallituksen laatiman maatalouspoliittisen selonteon. Lähetekeskustelussa ei ehkä paljastu suuria linjaerimielisyyksiä hallituksen ja opposition kesken, sillä suuriin maatalouspolitiikan linjauksiin nuotit laaditaan Euroopan unionissa.

Kansallisilla ratkaisuilla on toki merkitystä ja maatalous nivoutuu vahvoilla alueillaan vankasti aluekehitykseen. Vaikka sen osuus bruttokansantuotteesta on varsin vaatimaton, sillä on edelleen vahva aluetaloudellinen painoarvonsa. Alkutuotanto on usein lähes ainoa elinkeino syvällä maaseudulla, jota Suomessa on edelleen paljon.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan (kesk.) johdolla laadittu selonteko painottaa, että suomalainen malli perustuu edelleen perheviljelmiin. Teollinen massatuotanto on meille vierasta.

Suuryksiköissä tuotantokustannuksia voidaan toki vähentää. Toisaalta riskit suurenevat muun muassa eläintautien myötä. Myös tuotannon eettisyys, vaikutukset ympäristöön, eläinten hyvinvointi ja elintarvikkeiden turvallisuus ovat tärkeitä asioita.

Selonteossa rohkaistaan tiloja yhteistyöhön ja tilan ulkopuolelta hankittavien tuotantopanosten kilpailuttamiseen. Hallitus kiinnittää erityistä huomiota maatalouden kannattavuuteen ja maatalouspolitiikan kannustavuuteen. Tuotteista on markkinoilta saatava lisää hintaa ja samalla tuotantokustannuksia on leikattava. Elintarviketjun on sopimusmenettelyä kehittämällä kyettävä sopimaan sisäisestä tulonjaosta.

Viime vuosina kauppa ja teollisuus ovat pitäneet alkutuottajaa paremmin puolensa kakunjaossa. Ruuan hinnasta entistä pienempi osa päätyy tuloksi maatiloille.

Vaatimus maatalouspolitiikan kannustavuudesta on ilmeisessä ristiriidassa EU:n linjausten kanssa. Tukijärjestelmissä ollaan siirtymässä tilatukiin, jotka eivät perustu tuotannon määrään. Niiden on pelätty latistavan yrittäjyyttä ja johtavan näennäisviljelyyn, elämäntapamaatalouteen.

Maan hallitus ei ilmeisesti usko maailmankaupan vapauttamiseen tähtäävään WTO-prosessiin, joka merkitsisi perusteellisia uudistuksia tuotteiden kauppaan ja erityisesti tukiin. Neuvottelujen tuloksista ei ole kenelläkään varmaa tietoa ja niinpä koko WTO-vääntö on sivuutettu selonteossa. Siihen on kuitenkin palattava seuraavissa selonteoissa, jos neuvottelut johtavat tuloksiin.

Mielenkiintoinen elementti selonteossa on bioenergiaa koskeva osio. Ministeri Korkeaojan mukaan lähivuosina peräti 500 000 peltohehtaaria voidaan valjastaa energiantuotantoon. Erityisesti liikennepolttoaineet, pelletit ja biokaasu ovat juuri nyt, huippukalliin öljyn aikana, perin ajankohtaisia.

Biolinja tukee myös EU:n vaateita öljyä korvaavien energialähteiden käyttöönotosta. Viidennen ydinvoimalan rakennusluvan myötä laadittu risupakettikin voi saada nyt uusia ainespuita toteutuakseen.

Selonteon arvo on myös siinä, että se ainakin pyrkii harjoitettavan maatalouspolitiikan parempaan ennustettavuuteen.

Päivän lehti

22.1.2020