Uutiset

Macronin kummastellun Nato-puheen tarkoitus paljastui – Ranska haluaa Putinin neuvottelemaan Euroopan turvallisuudesta

Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi torstaina, että Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria ei voida rakentaa ilman Venäjää. Esiintyminen asettaa uuteen valoon Macronin kohukommentit "Natosta aivokuolleena".
Sotilasliitto Nato valmistautuu railakkaaseen keskusteluun ensi viikon huippukokouksessa Britanniassa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron (oik.) haluaa uudistaa suhteita Venäjään. Pääsihteeri Jens Stoltenberg keskusteli Macronin kanssa Pariisissa. Kuva: IAN LANGSDON
Sotilasliitto Nato valmistautuu railakkaaseen keskusteluun ensi viikon huippukokouksessa Britanniassa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron (oik.) haluaa uudistaa suhteita Venäjään. Pääsihteeri Jens Stoltenberg keskusteli Macronin kanssa Pariisissa. Kuva: IAN LANGSDON

Ranska hamuaa kateissa ollutta johtajuutta Euroopan turvallisuusasioissa omiin käsiinsä. Presidentti Emmanuel Macron antoi torstaina useita lausuntoja, joiden ytimessä oli tarve saada Venäjä mukaan neuvottelupöytään Euroopan turvallisuutta ja etenkin ydinaseita koskevissa asioissa.

Lausunnot tulevat Britanniassa pidettävän ensi keskiviikon Nato-huippukokouksen alla. Suurin osa Euroopan maista tukeutuu voimakkaasti sotilasliitto Natoon maanpuolustuksessaan ja turvallisuuspolitiikassaan.

Macron on lokakuusta lähtien käyttänyt uudenlaista ulko- ja turvallisuuspoliittista retoriikkaa. Hän on kyseenalaistanut sotilasliitto Naton tehokkuuden, pannut jäihin Länsi-Balkanin jäsenehdokasmaiden ottamisen EU:hun sekä vaatinut uuden strategisen suhteen luomista Venäjään.

Macron tarkensi nyt puheitaan sanomalla, että sotilasliitto Natolla on tärkeää olla ”ärhäkkäät, vaativat ja kirkasjärkiset” neuvottelut Venäjän kanssa. Hän jatkoi, että uusi turvallisuusarkkitehtuuri on rakennettava Venäjän kanssa.

Macron sanoi, että hänen aiemmin kohua herättänyt lausuntonsa sotilasliitto Naton ”aivokuolemasta” toimi ”hyödyllisenä herätyshuutona”. Ranskan presidentti puhui medialle tavattuaan Pariisissa Naton norjalaisen pääsihteerin Jens Stoltenbergin.

Vankkumaton tuki itäisille liittolaisille

Venäjä-suhteita lämmittävät lausumat eivät tarkoita, että Ranska olisi vaihtamassa puolta esimerkiksi EU:n ja Venäjän tai laajemmin länsimaiden ja Venäjän pakotekiistoissa. Macron vakuutti, että Ranska on horjumaton, kun sen itäeurooppalaisten liittolaismaiden itsemääräämisoikeus on uhattuna.

Macron viittasi tällä EU:n ja Naton itäisiin jäsenmaihin sekä varmasti myös EU-jäsenyydestä vasta haaveilevaan Ukrainaan, joka jatkaa puolustussotaa Venäjän tukemia joukkoja vastaan itäosissa maata ja jolta on vallattu Venäjän haltuun Krim. Venäjä otti haltuunsa strategisesti tärkeän Krimin vuonna 2014 käyttämällä tunnuksettomia asejoukkoja ja kyseenalaista kansanäänestystä.

Osaa EU:n ja Naton johtajista Macronin aktivoitumisen tyyli huolestuttaa. Etenkin EU-laajentumiseen otettu aikalisä uhkaa heikentää jäseneksi haluavien Länsi-Balkanin maiden EU-myönteisiä hallituksia.

Entisen Jugoslavian alueen valtiot ja Albania ovat Venäjän vaikuttamispaineen ykköskohteina pitkälti samaan tapaan kuin Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua aiemmin. Ilman selvää tietä EU-jäsenyyteen ehdokastoivot Pohjois-Makedonia, Serbia ja Albania voivat olla entistä herkempiä ulkopuolisten sekaantumisyritysten edessä. Länsi-Balkanin alueen maista Albania ja Montenegro ovat jo Naton jäseniä.

Venäjän ohjusesitykselle ei tukea

Venäjä ehti torstaina tiedottaa uutistoimisto Interfaxin välityksellä, että Macron olisi valmis neuvottelemaan Moskovan ehdotuksesta, joka estäisi lyhyen ja keskipitkän kantaman ohjusten sijoittamisen Eurooppaan määräajaksi.

Macron vastasi, että hän ei hyväksy Venäjän ehdotusta. Vanha INF-ydinasesopimus keskipitkän matkan ohjuksista raukesi elokuussa, eikä tilalle ole solmittu uutta.

Venäjä pyrkii politiikallaan etenkin varmistamaan, että Nato-maihin Venäjän puoleisiin Euroopan osiin ei sijoitettaisi ydinaseita. Venäjällä itsellään on ydinaseita sille kuuluvalla Kaliningradin alueella Nato- ja EU-maiden Puolan ja Liettuan välissä.