Uutiset

Mahdollisuuksia mieluummin kuin vain uhkakuvia

Hauholainen agronomi ja kunnanhallituksen jäsen Harri Kokkala (kok.) pitää myönteisenä, että kunta- ja palvelurakennetta ovat suunnittelemassa muun muassa Tuuloksen kunnanjohtaja Aija Tuimala ja Rengon kunnanjohtaja Antti Leinikka. He tuntevat pienten kuntien asukkaiden tarpeet.

– Lähidemokratia ja miten pystytään kuntalaisia kuulemaan on ratkaistava samalla, kun ratkaistaan kuntapalvelujen tuottaminen. Valtiovallalta on jäänyt huomaamatta, että pitää satsata luottamushenkilöorganisaation kehittämiseen.

Kokkalan mielestä kuntien yhdistyminen kannattaa selvittää, vaikka vielä ei tiedetä yhdistymisen hyötyjä. Mieluummin kuin uhkakuvia hän katsoisi mahdollisuuksia.

Hauholaisen identiteetin säilymisestä Kokkala ei olisi huolissaan, jos hauholaiset päättävät identiteettinsä pitää. Onhan Helsingissäkin vahvan identiteetin Käpylänsä ja Töölönsä.

Kokkala ennakoi maatalouteen myllerryksiä. Sokerintuotannon tulevaisuus ei hyvältä näytä EU-Suomessa. Tällä hetkellä ei ole tarkkoja tietoja sopimuksista, tukimääristä eikä siitä, mille tehtaalle juurikkaat viedään.

Kokkala kylvää pelloilleen tästä huolimatta ensi keväänäkin juurikasta. Ennen kuin hän siirtyi sokerijuurikkaan tuotantoon Suomen siirtyessä EU:hun 1995, hän viljeli 10 vuotta sipulia.

– Jos on parikymmentä vuotta viljellyt, on hyvä vaihtaa 10 vuoden jälkeen tuotantosuuntaa, Kokkala naurahtaa.

Valtakunnan Sipulintuottajien puheenjohtajana Kokkala oli ennen EU:hun liittymistä mukana keskusteluissa siitä, miten vihannesviljelijelyyn EU:ssa suhtaudutaan.

– Alkoi näyttää siltä, ettei sipulinviljely kannata ainoana tuotteena. Haaveenani oli saada sipulin rinnalle muuta erikoistuotantoa.

Päätuotteeksi hän valitsi sokerijuurikkaan, toisen massatuotteen, jonka viljelyssä on kuitenkin sipulia vähemmän riskejä. Sivutuoteeksi hän valitsi parsan, joka oli aivan uusi kasvi Suomen markkinoilla.

Tilalle oli rakennettu lisäksi lomamökkejä. Kokkala toteaa mökkien edustavan maaseudun tuotannonaloja, joiden tulokehitys on pysynyt yhteiskunnan muun tulokehityksen tasalla.

– Vuoden1995 jälkeen maataloustuotannon perinteisillä aloilla kokonaistulo ei ole noussut. Muilla aloilla palkat ovat nousseet.

Kokkalan sanoo, että monilla tiloilla tulotaso on saatu pidetyksi edes ennallaan lisäämällä pinta-alaa ja tehostamalla tuotantoa. Se tie on kuitenkin vähitellen käyty loppuun. (HäSa)