Uutiset

Majava rakensi pesäpadon metsästysmuseoon

Suomen Metsästysmuseon kevätkausi lähtee liikkeelle museon omalla Salojen majava -näyttelyllä.

– Majava on kautta aikojen ollut ihmiselle salaperäinen otus, johon on liittynyt monenlaisia uskomuksia. Pohjois-Amerikassa creek-intiaanit uskoivat majavan kävelleen ja puhuneen ihmisen lailla, kunnes suuri henki suuttui, otti majavalta voiman ja puhekyvyn sekä ajoi sen veteen asumaan, kertoo amanuenssi Jouni Hiltunen.

Erämaissa asunut salaperäinen rakentaja on myös Suomessa ollut väkevä luontokappale, mutta samalla tärkeä turkis- ja riistaeläin kivikaudelta lähtien.

Suomalaiset metsämiehet ovat ottaneet majavan erittämää haustetta talteen, sillä hausteen on uskottu taltuttavan merellä suurenkin myrskyn, parantavan riisitaudin sekä hammas- ja päänsäryt. Hauste sisältää asetosalisyylihappoa.

Hauste on antanut nimensä ilmeisesti ainakin Hausjärvelle, jolla majavia on asunut runsaasti. Turkhauta taas on ollut jo kivikaudella asuttu ja kauppapaikka, jolla myös majavan turkikset ovat vaihtaneet omistajaa.

– Majavasta on Suomessakin löytynyt merkkejä yli 100 000 vuoden takaa.

Sukupuutosta takaisin elämään

Kivikauden ihmisille majava oli tärkeä riistaeläin, jota jo tuolloin pyydettiin keihäillä. Myöhemmin 1700-1800 -luvuilla majavaa metsästettiin lihan, mutta ennen kaikkea turkin vuoksi. Se pyydettiin sukupuuttoon meiltä vuosien 1830-1860 tienoilla.

Kun suomalaiset menettivät majavakantansa, se haluttiin palauttaa luontoon uudelleen. Istutukset onnistuivat vasta 1930-luvulla, jolloin Suomeen tuotiin sekä euroopan- että kanadanmajavaa.

– Nykyäänkin majavakannat eroavat siten, että länsirannikolla asuu Norjasta tuotua euroopanmajavaa, kun taas itäisen Suomen majavat ovat Kanadasta kotoisin. Lajit eivät risteydy keskenään, mutta ulkoisesti niitä on vaikea erottaa toisistaan.

Kanta on Jouni Hiltusen mukaan elpynyt hyvin eikä laji ole uhanalainen. Majavan metsästyskausi alkaa jo elokuussa ja päättyy huhtikuun lopulla.

Metsästys keskittyy lähinnä huhtikuulle, jolloin pesässään ja jään alla talvehtivat eläimet lähtevät liikkeelle. Euroopan majavalle tarvitaan kaatolupa, mutta Kanadan majavaa saa pyytää vapaasti. (HäSa)

Päivän lehti

2.6.2020