Uutiset

Maltti on kuntapolitiikassakin valttia

Politiikka hivuttautui puolisalaa hausjärveläisen Timo Silvánin elämään samoihin aikoihin, kun hän päätti asettua maatalousyrittäjäksi.

– Kävin vieraalla palkkatyössä kymmenkunta vuotta, mutta perheen karttuessa päätin jättää pitkät työmatkat ja hankkia leivän tilalta. Silloin vuonna 1989 näytti vieläselvältä, että mallasohrasta tulee tili.

Maatalouden muutosprosessi näkyy nyt Silvánien tilalla monipuolistumisena. Tulot tulevat pienistä puroista, kun mallasohran ohessa sopimusviljelyssä kasvaa vadelmaa ja kitupellavaa eli ruistankiota Camelina-öljyn raaka-aineeksi. Osa tuloista tulee turvetuotannosta ja metsätaloudesta. Perheen kolme poikaa saavat paiskia töitä halkometsällä.

Riihimäellä syntynyt ja koulunsa käynyt Timo Silván muutti Hausjärvelle vuonna 1983, mutta lähti keskustalaisena kunnan tilintarkastajaksi vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Siitä alkoi tie nykyiselle paikalle kunnanhallituksen puheenjohtajan nuijan käyttäjäksi.

– Vaimo on joskus kysynyt miksi kunnallispolitiikka kiinnostaa. Kun alkoi päästä sisään asioihin, syntyi yhä useammin ajatus, että voisi saada joitakin asioita neuvoteltua uuteen uskoon. Niin siinä on käynytkin. Vallan käytöstä ei voi puhua, mutta nyt jo alueelliseksikin laajenneesta yhteistyöstä.

Juuri nyt kunnanhallituksen puheenjohtaja voi olla kohtuullisen tyytyväinen kunnallisdemokratian aikaansaannoksiin. Naapurikunta Kärkölä kamppailee vakavien talousongelmien parissa ja valmistautuu lomautuksiin. Hausjärvelläkin tilanne näytti vielä viitisen vuotta sitten synkältä, mutta aktiivinen työ muuttajien houkuttelemiseksi näkyy jo mukavasti kasvaneina verotuloina. Pahin näyttää olevan ohi, toistaiseksi.

Silván ei pelkää kasvattaa kunnan väkilukua. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Päijät-Hämeessä 70-76 -vuotiaasta väestöstä vain kolme prosenttia käyttää kotiapua ja kaksi prosenttia kotisairaanhoitoa. Sen sijaan samasta ryhmästä 70 prosenttia käy vuoden sisään ulkomailla. Ikääntyvä ja yhä vauraampi väestö osaa arvostaa terveyttään ja huolehtia siitä. Toisaalta lapsiperheet tuovat kuntaan veronmaksajia, vaikkakin ovat palvelujen suurkuluttajia. Väki vahvistaa kuntaa.

– Puheet kuntien määrän leikkaamisesta sataan ovat turhia. Hausjärvellä ei ole tarvetta kuntaliitoksiin. Jos meillä syntyy suur-Hausjärvi, siihen liu’utaan vähitellen yhteisesti toteutettujen ratkaisujen myötä. Vasta kun meillä on riittävästi yhteistä, voidaan alkaa keskustella kuntaliitosvaihtoehdosta.

Aluekeskustyö saa Timo Silvánilta kiitosta, sillä tulokset näkyvät arjessa.

Hausjärven, Lopen, Riihimäen ja Hyvinkään luottamusmiehet ovat oppineet tuntemaan toisensa. Esimerkiksi kuluttajaneuvonnan, velkaneuvonnan ja kansalaisopiston palveluja järjestetään jo yhdessä.