Uutiset

Mäntän tapaus varoittava esimerkki

Mäntässä jatkuu edelleen kunnallispoliittinen vääntö, jonka tarkoitus on erottaa erottaa kaupunginjohtaja Ilkka Nikmo. Mäntän kaupunginhallitus totesi maanantaina, ettei sillä ole edellytyksiä työskennellä Nikmon kanssa. Saako kaupunginjohtaja potkut, siihen ottaa kantaa joulukuun puolivälissä kokoontuva Mäntän kaupunginvaltuusto.

Pirkanmaalla sijaitsevassa Mäntässä on yritetty päästä eroon kaupunginjohtajasta jo vuosikaudet. Nikmo joutui kaupungin johtavien luottamushenkilöiden kanssa napit vastakkain ensimmäisen kerran jo kesällä 2002. Keväällä 2004 kaupunginvaltuusto erotti Nikmon, mutta Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi päätöksen keväällä 2005 laittomana.

Kuten arvata saattaa, hallinto-oikeuden ratkaisu ei voinut palauttaa Mänttään työrauhaa. Valtuusto totesi kunnioittavansa oikeuden päätöstä, mutta käynnisti samalla uuden hankkeen Nikmon erottamiseksi. Toista erottamistaan odottava kaupunginjohtaja on hyllytetty työstään.

Mäntän sotku on kaikkine yksityiskohtineen uskomaton luku suomalaisen kunnallispolitiikan historiassa. Vaikeita aikoja on eletty monissakin kunnissa virkamiesten ja luottamushenkilöiden henkilökohtaisuuksiin menneiden sitkeiden riitojen vuoksi, mutta nyt eletään sentään 2000-lukua.

Voi vain kuvitella, miten paljon Mäntän kaupungin kehittäminen on kärsinyt vuosikausia kaupunginjohtajan erottamiseen tähtäävistä suunnitelmista. Lasku jupakasta lankeaa pääosin mänttäläisten veronmaksajien maksettavaksi. Jokaisen suomalaisen kunnan ja kaupungin tulevaisuus on turvattu vain ja ainoastaan johtavien virkamiesten ja luottamushenkilöiden yhteen hiileen puhaltavalla yhteistyöllä.

Hallinto-oikeus on toiminut Mäntän tapauksessa aivan kuten pitääkin: hallinto-oikeuden tehtävä on lukea lakia. Koska Nikmon erottamisessa rikottiin lakia, hallinto-oikeus teki ainoan mahdollisen ratkaisun ja kumosi kaupunginvaltuuston erottamista koskevan päätöksen.

Kaupunginjohtajan ja luottamushenkilöiden suhde ei kuitenkaan ole viimekädessä lainopillinen asia. Kun luottamus syystä tai toisesta häviää, on sen rakentaminen uudelleen valitettavan usein lähes mahdoton tehtävä. Tämä tosiasia on nähty hyvin kouriintuntuvasti Mäntässä.

Kysymys ei ole siitä, kuka on Mäntän tapauksessa oikeassa ja kuka väärässä. Kun kaupunginjohtaja ja valtuusto ajautuivat sovittelemattomaan kiistaan, on tilanteen ratkaisemiseksi ja ilmapiirin parantamiseksi käytössä vain yksi tie: kaupunginjohtajan on väistyttävä. Näin yksinkertaisesti siksi, että luottamushenkilöillä on tehtäväänsä äänestäjien demokraattisissa vaaleissa antama valtakirja.

Mäntän tapaus todistaa sen, ettei laki ole kunnan- ja kaupunginjohtajan erottamisessa ajan tasalla. Lain pitää turvata virkamiehen oikeudet, mutta niiden turvaaminen ei voi johtaa siihen, että kaupungin päätöksenteko halvaantuu vuosikausiksi yhden virkamiehen potkujen takia. Lain pitää turvata nykyistä paremmin myös kuntalaisten oikeuksia.