Uutiset

Märät vaipat koko perheen kauhistus

Kestovaippoja, kantoliinoja, perhepedissä nukkumista ja 2-vuotiaan imettämistä. Hämeenlinnalaisen Johanna Suomalaisen äitiys kuulostaa vaivalloiselta.

22-vuotias Suomalainen kuitenkin kiistää näin olevan.

– En tekisi mitään vaivalloista. Kaikki ratkaisut ovat vain helpottaneet elämää.

Suomalaisen ja Antti Roivaksen, 24, perheessä yritetään elää mahdollisimman pitkälle lapsen omaan tahtiin.

– Lasta kuunnellaan. Häntä ei aliarvioida, vaan hän on tasavertainen aikuisten kanssa, kiteyttää Roivas.

Esimerkiksi imetys ja perhepedissä nukkuminen loppuvat, kun melkein 2-vuotias Emmi sitä itse haluaa.

– Saa nähdä, vierottuuko Emmi rinnasta itsestään. Imettäminen on tärkeää meille molemmille. Siitä on terveydellistä hyötyä sekä äidille että lapselle, Suomalainen sanoo.

Vauva viestittää vessahädästään

Länsimaisessa kulttuurissa pidetään normaalina sitä, että vauva voi joutua olemaan pitkäänkin märissä vaipoissa. Suomalainen ja Roivas eivät yhdy tähän ajatteluun.

– Vauvat ovat ihmisiä siinä kuin muutkin. Myös heillä on oikeus kuiviin vaippoihin ja vaatteisiin. Ei vauvan tarvitse tottua alleen pissaamiseen, sanoo Suomalainen.

Emmin ei tarvinnut olla märissä vaipoissa. Vaippa vaihdettiin heti, kun oli tarvetta.

Lapsi opetettiin jo pienenä käymään lavuaarilla, potalla ja pöntöllä. Tyttö kakkasikin vaippaan viimeksi viisikuukautisena.
Perheessä on hyödynnetty tietoja vauvojen vessahätäviestinnästä eli VVV:stä. Jotkut vauvat oppivat viestinnän avulla täysin vaipattomiksi.

– Perusajatuksena on, että opitaan kuuntelemaan lapsen lähettämiä viestejä. Lapsi viestii pissahädästä yhtä lailla kuin nälästä tai väsymyksestä.

Suomalaisen mukaan vastasyntynytkin pysty hallitsemaan rakkoaan. Kun hoitaja huomaa, että pissa tai kakka on tulossa, vauva kiikutetaan sopivaan paikkaan. Pissatessa tai kakatessa hoitaja pitää esimerkiksi pssss-ääntä.

Ajan mittaan vauva oppii pidättämään hätäänsä siihen saakka, kun kuulee kyseisen äänen.

Kestovaipat tulevat halvemmiksi

Emmi oppi tekemään äänimerkistä tarpeensa jo muutaman viikon harjoittelun jälkeen. Päivävaippa häneltä jätettiin pois 1,5-vuotiaana, yövaippa muutama kuukausi myöhemmin. Nykyään tyttö käy itse potalla.

Emmi käytti kestovaippoja. Suomalaisen mukaan kestovaipat tulevat paljon halvemmiksi kuin kertakäyttöiset.

– Jo sadalla eurolla voi selvitä koko vaippavaiheesta, hän kehuu.

Kestovaippapaketissa uloimmaksi tulee villainen tai keinokuituinen kosteussuojaosa. Sisälle laitetaan imuosa, joka voi olla froteeta, hamppua, harsoa tai flanellia. Pakettia voi täydentää kuivaliinalla tai erilaisilla imua lisäävillä tuotteilla.

Vaippojen tarve riippuu siitä, kuinka usein pesee pyykkiä. Suomalainen arvioi, että sisuksia menee päivässä 7 – 10. Kuoria taas ei tarvitse olla kuin muutama.

Vaipat voi pestä normaalisti pesukoneessa.

Ohivuotoja saattaa tulla kuten kertakäyttöisissäkin vaipoissa. Kestovaippojen ohivuoto on Suomalaisen mielestä kuitenkin erilaista.

– Kestovaippa imee tasaisemmin. Kertakäyttöisestä taas valskaa kerralla niin, että kakkaa voi olla selässä saakka.

Omia aatteita ei tuputeta

Suomalainen ja Roivas eivät katso kertakäyttövaippojen käyttäjiä nenän vartta pitkin.

– Oman tuttavapiirinkin ihmisillä on monenlaisia arvoja. Omia aatteita ei tuputeta.

Johanna Suomalaisen Untuva-aitta-yritys myy kantoliinoja ja kestovaippoja. Lisäksi hän vetää Hämeenlinnassa imetystukiryhmää ja Luonnonlapsi-ryhmää.

Heinävedeltä kotoisin oleva Suomalainen on opiskellut vuoden biotekniikkaa Hämeen ammattikorkeakoulussa. Loppilainen Roivas taas on valmistunut keväällä datanomiksi.

Pariskunnan toinen lapsi syntyy tammikuussa. Parilla on eriävät mielipiteet siitä, mikä lapsiluku lopulta olisi mukavin. Todennäköisesti luku pysähtyy kolmeen tai neljään. (HäSa)

Päivän lehti

10.7.2020