fbpx
Uutiset

Mariupolin ja Odessan pommittaminen voi johtaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden menetykseen, suomalaistutkija arvioi

Ukrainalaisilla satamakaupungeilla on kosmopoliitti historia. Odessa oli aikanaan Venäjän keisarikunnan neljänneksi suurin kaupunki.
Mariupolin ja Odessan pommittaminen raunioiksi johtaisi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kaupunkien menetykseen.
Mariupolin ja Odessan pommittaminen raunioiksi johtaisi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kaupunkien menetykseen. Kuva otettu 17.3. Odessasta. Lehtikuva// AFP / BULENT KILIC

Ukrainassa Mariupolin saartaneet venäläisjoukot ovat pommittaneet kaupunkia voimakkaasti aivan hyökkäyssodan alkamisesta lähtien ja taistelut ovat edenneet jo keskusta-alueelle. Ilmaiskuista varoittavat sireenit ovat soineet myös toisessa Mustanmeren satamakaupungissa Odessassa.

Yleisen historian yliopistotutkija Simo Mikkonen Jyväskylän yliopistosta, millainen historiallinen merkitys Mariupolilla ja Odessalla on ollut?

–  Molemmissa kaupungeissa on historiallisesti samoja piirteitä, mutta myös aika paljon eroja, osittain johtuen sijainnista, Mikkonen sanoo STT:lle.

Molemmat kaupungit ovat kuuluneet hyvin moneen eri valtioon vuosisatojen mittaan. Yhteistä niille on se, että ne päätyivät osaksi Venäjän keisarikuntaa ja myöhemmin osaksi Neuvostoliittoa ennen Ukrainan itsenäistymistä.

1800-luvulla, kun Odessa eli kulta-aikaansa, se oli Venäjän keisarikunnan neljänneksi suurin kaupunki.

–  Odessan merkitys korostui, kun siitä tehtiin vapaasatama. Kaikkialta Euroopasta ja Välimereen alueelta tuli sinne kansallisuuksia, kertoo Mikkonen.

Mariupol on kaupunkina paljon Odessaa nuorempi, mutta oli pidempään osa Venäjän keisarikuntaa. Kaupunki perustettiin varsinaisesti vasta silloin, kun Mariupol liitettiin Venäjän keisarikunnan osaksi 1700-luvulla.

Erittäin merkittäviä kulttuurikohteita

Mariupolin ja Odessan pommittaminen raunioiksi johtaisi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kaupunkien menetykseen. Mariupolin kohdalla tuhoaminen on jo pitkällä ja jatkuu edelleen.

Mikkosen mukaan myös pitkäaikainen piiritys olisi pahaksi kulttuuriperinnölle.

–  Erityisesti Odessan tapauksessa puhutaan arkkitehtuurisesti merkittävistä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Siellä on Venäjän valtakunnan aikana rakennettua arkkitehtuuria, mikä on hyvin arvokasta. Siellä on myös valtava määrä eri tyylien sekoituksia. Odessa on ainutlaatuinen monessakin suhteessa, Mikkonen sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

On arvioitu, että Mariupolin jälkeen Venäjän seuraava luonnollinen kohde olisi Odessa. Lehtikuva// AFP / OLEKSANDR GIMANOV

Historiaa käytetään nyt politiikan välineenä

Mariupolin satamakaupungin valtaus olisi nykyisissä sotatoimissa merkittävä strateginen voitto Venäjän joukoille, sillä kaupungin haltuunotto on oleellisen tärkeää maayhteyden muodostamiseksi Krimiltä Itä-Ukrainaan.

On arvioitu, että Mariupolin jälkeen Venäjän seuraava luonnollinen kohde olisi Odessa.

Mikkosta vaivaa tapa, jolla Venäjän presidentti Vladimir Putin on perustellut sotatoimiaan Ukrainassa. Mikkosen mukaan Putin käyttää historiaa tietoisesti politiikan välineenä.

–  Venäjän perustelut ovat kestämättömiä. Jos rajoja ruvetaan siirtämään, aina voidaan löytää perusteita vaikka mille.

–  Tässä tullaan ongelmaan, että kyllähän historiallisesti voidaan nähdä, että nämä alueet ovat olleet Venäjän keisarikunnan kannalta merkityksellisiä. Mutta yhtä lailla ne ovat olleet osa esimerkiksi Liettuaa, Mikkonen sanoo.

Loiston aika loppui toiseen maailmansotaan

Sekä Odessassa että Mariupolissa on asunut valtava määrä eri kansoja vuosisatojen varrella. Mustanmeren rannikko ja erityisesti Odessan kaupunki on alun perin ollut kreikkalaisten siirtokuntaa.

–  Kreikkalaisilla on ollut molempiin kaupunkeihin merkitystä, vaikka se ei juuri tänä päivänä näy. Mariupoliin siirrettiin kreikkalaisia asukkaita vasta myöhemmin, Venäjän vallan aikaan. Vielä siihenkin aikaan kun kumpikin kaupunki on ollut osa Venäjää, alueella on asunut kreikkalaisia, Mikkonen kertoo.

Ennen toista maailmansotaa Odessassa asui huomattava määrä juutalaisia. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Odessa oli Euroopan suurimpia juutalaiskaupunkeja. Suurimmillaan yli kolmannes kaupungin asukkaista oli juutalaisia. Toisena tulivat venäläiset ja kaukana perässä ukrainalaiset ja puolalaiset.

Toinen maailmansota kuitenkin raunioitti Odessan.

–  Natsimiehitys ja Neuvostoliiton takaisinvalloitus olivat tietyllä tavalla Odessan loiston ajan loppu, Mikkonen kertoo.

Historiallisesti kosmopoliitti kaupunki

Odessassa on merkittävä venäjänkielinen vähemmistö, eikä voimakas ukrainalainen nationalismi ollut ennen Venäjän hyökkäystä juuri saanut kaupungissa jalansijaa.

–  Odessa on aina ollut hyvin kosmopoliitti kaupunki. Siellä on totuttu siihen, että on paljon eri etnisistä taustoista tulleita, Mikkonen kertoo.

Krimin valtauksen aikaan vuonna 2014 kaupungissa järjestettiin Venäjä-mielisten mielenosoituksia, joissa Venäjä-mieliset ja Ukraina-mieliset ottivat yhteen verisestikin. Mikkosen mukaan tässä on tapahtunut muutos. Ukrainan venäjänkielisistä melko harva kannattaa enää Venäjän toimia.

Myös Mariupol on ollut itsenäisen Ukrainan aikana Ukrainan voimakkaimmin venäjänkielisiä alueita. Venäjää äidinkielenään puhuvien määrä ei kuitenkaan ole näyttäytynyt hyökkäyssodan kannatuksena.

–  Putinin oletus ehkä oli, että tietyillä alueilla tulisi myös tukea näille sotatoimille, mutta toisin kävi, Mikkonen sanoo.

Menot