Uutiset

Marski palkitsi äidit jatkosodan aikana – Tietokirjailija Tuomikoski: Väkeä motivoitiin kaikin tavoin

Aihekuva: Toni Rasinkangas

Palkitsemisella on suomessa militaristiset juuret.

Äitienpäivänä 10. toukokuuta 1942 Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim myönsi Vapaudenristin kaikille suomalaisille äideille.

Monet äidit pitivät kotitiloista huolta tehden raskaita maataloustöitä epäinhimillisissä olosuhteissa. Tieto kotona selviytymisestä lisäsi sotilaiden taistelutahtoa.

Tietokirjailija Pekka Tuomikosken mukaan tuohon aikaan palkitseminen oli yleistä lähinnä sotavoimissa.

Talvisodassa kansa oli ollut yhtenäinen. Jatkosodassa palkittiin kuitenkin myös siksi, että kansa saatiin pidettyä isänmaallisena.

Suomalaissotilaat olivat nimittäin 1941 osallistuneet Saksan rinnalla hyökkäysluonteiseen Operaatio Barbarossaan. Kohteena oli Neuvostoliitto.

Tunnustus annettiin kiitollisuuden ja kunnioituksen osoituksena äitien pyyteettömästä työstä isänmaan hyväksi. Tuomikoski arvioi, että se oli kuitenkin vain osa totuutta.

– Sillä luotiin eräänlaista sädekehää, sillä moni oli menettänyt lapsensa taisteluissa. Porukkaa jouduttiin motivoimaan kaikin keinoin.

”Mannerheim legitimoi siviilien palkitsemisen”

Yleensä sankarivainajan äiti, tytär tai sisar sai 4. luokan vapaudenristin surunauhassa, eli niin kutsutun sururistin.

Marsalkka Mannerheimin saatesanat kuuluivat: ”Valitan syvää suruanne, mutta lohduttakoon Teitä tietoisuus, että olette saaneet antaa Suomelle kalleimman uhrin. Vahvistakoon teitä kaikkivaltias ja armollinen Jumala”.

Päiväkäskyssä Mannerheim puolestaan kannustaa äitejä: ”Töin ja rukouksin te olette näinä taistelun vuosina tukeneet puolustusvartiossa seisovia poikianne ja tyttäriänne”.

Toisen maailmansodan jälkeen äitien presidentillinen palkitseminen on yleistynyt. Vuodesta 1946 alkaen Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitali on jaettu ansioituneille äideille.

Olisiko mahdollista, että palkintoa ei nykypäivänä jaettaisi, jos Mannerheimin päiväkäsky olisi jäänyt antamatta?

– Se on varteenotettava spekulaatio. Mannerheim eräällä tavalla legitimoi myös siviilien palkitsemisen.

Nykyisin palkinto jaetaan suuren perheen kasvattaneiden äitien lisäksi myös sijaisperheiden äideille tai muuten äitiyttään ansioituneesti toteuttaneille naisille.

– Kaikki äidit ovat siinä mielessä sankareita, että he ovat kantaneet lasta kohdussaan ja lahjoittaneet hänelle elämän, Pekka Tuomikoski toteaa.

Suomessa ensimmäistä yleistä äitienpäivää vietettiin 14.9.1919. Päivän toi Amerikasta Suomeen Kotikasvatusyhdistyksen sihteeri Vilho Reima.

Lue myös: ”Yhdessä olemme enemmän” – Siinä missä HPK-luotsi Antti Pennanen tekee jääkiekon suomenmestareita, kasvattaa palkittu isosisko Miia Palmu lapsia liikkumaan