Uutiset

Martti Pura: Populistista tulee helposti antisankari

Suomea EU:n jäsenneuvotteluissa edustanut Martti Pura ei lämpene Timo Soinin populismille, ja ihmettelee onko EU-jäsenyyden vastustaminen todellakin Suomen keskeisin yhteiskunnallinen ongelma. Hänen mukaansa politiikassa ollaan hakoteillä, kun yhteiskunnan uudistamisen sijaan puhutaan vain siitä, mitä vastaan ollaan.

– Timo Soini (ps.) on keksinyt yhden oman sloganin ”Missä EU, siellä ongelma”, kaikki muut ovat vanhoja. Jos EU-jäsenyyden vastustaminen on Suomen keskeisin yhteiskunnallinen ongelma, ollaan pahasti hakoteillä.

Näin sanoo Hattulan kunnanjohtaja Martti Pura (kesk.), joka istui Suomen EU-jäsenneuvottelujen aikaan Esko Ahon (kesk.) hallituksessa maa- ja metsätalousministerinä.

Neuvotteluissa mukana ollut Pura huomauttaa, että ilman EU-jäsenyyttä ja euroa Suomi olisi joutunut tarkastamaan esimerkiksi korkotasoaan moneen kertaan.

– Maksoin itse asuntovelastani aikanaan 17 prosentin korkoa. Markka oli hieno raha, mutta ei eurosta mitään mörköä saa. Vakaasta eurosta on ollut meille suuri hyöty, Pura sanoo.

Vihreiden entinen puheenjohtaja Tarja Cronberg huomautti pari viikkoa sitten, että tässä tilanteessa ei nyt oltaisi, jos eurosta olisi aikanaan järjestetty kansanäänestys ja kunnollinen valistuskampanja. Puran mukaan neuvoa antava EU-kansanäänestys riitti.

– Kyse on siitä, että äänestyksessä vähemmistöön jäänyt kansanosa ei ole tyytynyt osaansa. Mutta ei Suomi voi sulkea rajoja ja valuuttaansa. On antisankaruutta väittää niin. Jos aikoo antaa löysiä lupauksia, kannattaa lähteä ihan muulle alalle kuin politiikkaan, Pura sanoo.

Ylisuuret bonukset ovat lahjuksia
Ei perussuomalaisten menestys kuitenkaan pelkästään EU-jäsenyydestä johdu. Protesti kohdistuu koko poliittiseen instituutioon.

Vaalirahasotkuissa ryvettyneet poliitikot eivät herätä kansalaisissa luottamusta. Puolueista eniten se on koskenut keskustaa.

– Koko sotku on murheellinen asia, eikä sitä voi millään puolustaa. Toisaalta historiassamme on ollut myös aikoja, jolloin puolueita rahoittivat ulkovallat Venäjä ja USA. Oliko se sitten parempi? Pura kysyy.

Hän korostaa, ettei hyväksy ”maan tavaksi” kutsuttuja käytäntöjä vaalirahoituksen pimittämisestä, eikä itse aikanaan rahoitusta saanut, saati pyytänyt.

– Mutta ainahan siitä on keskusteltu. 1960-70-luvulla oli ulkomainen raha, sitten puhuttiin rahoitusliikkeiden ja puolueiden välisistä asioista ja nyt oli tämä säätiöjuttu. Kukaan ei ole huomannut kysyä, mihin Sulo Aittoniemen Noppa-tutkimukset aikanaan kaatuivat: tuliko liian suuria saappaita vastaan, Pura pohtii.

Myös esimerkiksi Fortumin johtajien bonukset ovat syöneet kansan mieliä.

– Olin Imatran Voiman hallintoneuvoston jäsenenä, kun Loviisan ydinvoimalaa rakennettiin. Yhtäkkiä valmiiseen pöytään tuli kundeja, jotka saivat satakertaisia palkkioita. Se on härskiä välistävetoa. Jos joku saa miljoona euroa kuukaudessa, se on lahjus, Pura tykittää.

Persut kurittavat kaikkia isoja
Kevään vaaleja on verrattu vuoden 1970 eduskuntavaaleihin, jolloin SMP nappasi 18 kansanedustajanpaikkaa. Kuusi vuotta aiemmin Maalaisliiton jäseneksi liittynyt Pura suoritti tuohon aikaan varusmiespalvelustaan Panssariprikaatissa.

– Kieltämättä nykytilanteessa on joitakin samoja elementtejä. SMP oli yhden miehen juttu ja niin näyttää olevan nytkin. Mutta ei Soinia voi syyttää siitä, että hän käyttää protestimielialaa hyväkseen. Demokratia toimii niin, että joku tulee ja ottaa tilan haltuunsa, Pura sanoo.

1970-luvulla SMP kuritti keskustaa. Nyt perussuomalaiset käyvät Puran arvion mukaan etenkin SDP:n ja kokoomuksen äänestäjäkunnan apajilla.

Vaalien lopputulos ratkeaa Uudellamaalla. Keskustalla on Helsingistä tällä hetkellä vain yksi edustaja, nykyinen pääministeri Mari Kiviniemi. Uudeltamaalta keskusta sai viime vaaleissa neljä edustajaa, joista näissä vaaleissa ehdolla keskustan riveissä on vain Antti Kaikkonen.

– Jos perussuomalaiset menestyvät lähinnä Uudellamaalla ja Helsingissä, se on muilta kuin keskustalta pois. Varmasti myös SDP ja kokoomus menettävät ääniä, Pura arvioi.

Hallituksessa ei enää riidellä
Yhtä asiaa Pura on oudoksunut tämän kevään vaalikeskustelussa. Hän huomauttaa, että kun puolueet hänen nuoruudessaan esittivät, miten ne haluavat uudistaa yhteiskuntaa, tänä päivänä keskustellaan siitä, mitä vastaan ollaan.

– Ennen ajettiin esimerkiksi viisipäiväistä ja 40-tuntista työviikkoa. Onko suomalainen yhteiskunta tänä päivänä niin valmis ja hyvä, ettei siinä yhtäkkiä ole enää mitään uudistettavaa? Pura ihmettelee.

Hän ennakoikin kevään hallitusneuvotteluista tavallista kiperämpiä.

– Siitä saattaa tulla vähän pidempi prosessi. Ei hallituksessa voi enää sanoa, että me ei kannateta tätä ja tätä. Siellä joko ollaan tai ei olla. Riitelemällä ei yksikään hallitus pärjää.

Pura muistuttaa, ettei hallituksesta tarvitse tekemällä tehdä liian vahvaa. 5-6 paikan enemmistö riittää.

– Ylileveisiin hallituksiin ei kannata pyrkiä vain siksi, että takana on poliittista voimaa.

Pääministeriys ei ole automaatti
Näihin aikoihin tasan 20 vuotta sitten Pura istui Säätytalolla Esko Ahon kanssa. Tuolloinkin hallitusneuvottelut olivat vaikeat.

– SDP sai mielestään liian huonon vaalituloksen ja kieltäytyi osallistumasta koko neuvotteluihin. Se oli historiallinen teko ja maahan syntyi ensimmäinen porvarihallitus, Pura muistelee.

Pura vierastaa puhetta eduskuntavaaleista pääministerivaaleina. Hänen mielestään Suomen valtiosääntöä tulkitaan liian yksioikoisesti, kun sanotaan, että suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee automaattisesti pääministeri.

– Se ei ole koko totuus. Hänestä tulee hallituksenmuodostaja, joka pääsee ensimmäisenä kattamaan pöytää ja valitsemaan alkupalojen syöjät. Myöhemmin nähdään, ketkä jäävät pääruoille, Pura sanoo. (HäSa)

Muistelmat tulossa
Kuvaaja löytää tiensä Martti Puran huoneeseen seuraamalla naurunremakkaa. Pura viihtyy hyvin Hattulan kunnantalolla, eikä ole kaivannut takaisin valtakunnan politiikkaan.

Hän kertoo, että on ihan tietoisesti pitänyt matalaa profiilia myös politiikan kommentoinnista.

– Kunnanjohtajan tehtävä on johtaa kuntaa ja tulla toimeen kaikkien puolueiden edustajien kanssa. Minulla ei ole mitään paineita sekaantua asioihin. Olen ottanut sellaisen leppoisan isoisän roolin, että annan nuorten touhuta rauhassa, Pura naurahtaa.

Kaikki politiikan konkarit eivät ajattele samoin.

– Joskus on ihan harmittanut, että joillakin älykkyys puhkeaa kukkaan siinä vaiheessa, kun he lähtevät pois politiikasta. Sitä on viime aikoinakin esiintynyt, enkä pidä sitä oikein viisaana, Pura kommentoi nimiä mainitsematta.

Toki hänkin seuraa valtakunnan politiikkaa suurella mielenkiinnolla. Toistaiseksi hän ei ole suuremmin yllättynyt esimerkiksi television vaaliväittelyiden sisällöstä.

– Samoja asioita siellä on pyöritelty. Dilemma näyttää tulevan siitä, että me olemme niin toimiva yhteiskunta, että poliittinen sisältö tulee lähinnä vastustamisen kautta.

Pura toteaa, ettei halua vähätellä esimerkiksi sosiaalista eriarvoistumista. Pääpiirteissään Suomella menee kuitenkin nyt ihan hyvin.

– Emme me 1940-luvulla syntyneet koskaan olisi uskoneet saavamme näin turvatun vanhuuden. 1960-90-luvuilla harjoitetun yhteiskuntapolitiikan tärkein tehtävä oli elää pidempään. Nyt vanhusten määrä nähdään ongelmana. Miksi ihmeessä? Juuri siihenhän on pyritty, Pura kummastelee.

61-vuotias Pura on hyvin tyytyväinen elämäänsä, josta hän aikoo kirjoittaa kirjan jäätyään eläkkeelle nykyisestä tehtävästään.

– Minulla on ollut upea elämä, joka harvalla on etuoikeus elää. Olen tavannut melkein kaikki Suomen sodan jälkeisen politiikan tärkeät ihmiset ja saanut tehdä töitä heidän kanssaan, Pura sanoo kiitollisena.

Martti Pura
Keskustan varapuheenjohtaja 1984-1994, kansanedustaja 1992-1995, maatalousministeri 1991-94, Sodankylän kunnanjohtaja 1994-2005, Hattulan kunnanjohtaja 2006-

Suurin saavutus omasta mielestä:
”EU-jäsenyysneuvottelut olivat merkittävin yhteiskunnallinen tehtäväni. Hetkeksikään ei ole tullut mieleeni, että olisin tehnyt siinä jotain väärin.

Tästä hänet muistetaan:
Oli kovissa paikoissa maatalousministerinä Suomen EU-neuvottelijana ja sai vastaansa jopa tuhansia mielenosoittajia. ”Hyvä, että selvittiin hengissä.”

Kansa muistaa hänet myös karjankasvattajana, jonka oma sonni töytäisi häntä arkaan paikkaan.

Lähti rytinällä Sodankylän kunnanjohtajan paikalta sen jälkeen, kun kunnanhallitus oli tyrmännyt Puran esitykset koulujen yhdistämisistä. Pura kiisti eronsa johtuvan kuitenkaan siitä. ”Nyt vain oli oikea aika sekä minun kannaltani että Sodankylän kunnan kannalta ryhtyä hakemaan uutta kunnanjohtajaa”, Pura perusteli eroaan tuolloin medialle.

Viime vuosina on antanut kasvot itsenäiselle Hattulan kunnalle ja puhunut pakkoliitoksia vastaan. ”On turha kuvitella, että Helsingin seudun kallis asuminen ja suuret koululuokat ratkeavat sillä, että maakunnissa liitetään kuntia yhteen.”