Uutiset

Masennuksesta miljardien vuotinen lasku

Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikki on näennäisesti hyvin.

Hyvinvointivaltion suojaverkot pitävät karsinnasta huolimatta kohtalaisesti, kansa on yhä oppineempaa ja elämäntapojen terveyteen kiinnitetään aina vain enemmän huomiota.

Tämän näennäisen hyvinvoinnin alla kasvaa henkinen pahoinvointi valtavaa vauhtia. Etenkin se iskee nuoriin naisiin eli heihin, jotka pärjäävät koulussa poikia paremmin ja jotka työelämässä rynnivät yhä useammin miesten edelle.

Alle 35-vuotiaiden eläkekustannukset ovat räjähtäneet käsiin. Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan nuorten aikuisten eläköityminen maksaa jo nyt yhteiskunnalle 6,6 miljardia euroa vuodessa. Viidessä vuodessa summa on kasvanut kolmanneksella.

Yleisestikin masennus kaataa suomalaisia petiin enemmän kuin koskaan ennen. Voidaan puhua uudesta kansantaudista. Jotain kertoo jo mielialalääkkeiden käyttäjämäärä, 700 000.

Nuorten naisten masennusoireilu on kaksi kertaa yleisempää kuin nuorten miesten.

Suomalaisten työurien pidentämisessä ongelmallista ei olekaan se, miten ikääntyvät jaksavat työelämässä yli kuusikymppisinä.

Todellinen ongelma on nämä työuran alkutaipaleella kelkasta pois jäävät.

Miten ehkäistä ennalta tällaisen tilanteen paheneminen ja miten auttaa masennuksesta kärsiviä nuoria takaisin työhön ja tasapainoisen elämän alkuun?

Ongelma on äärimmäisen vaikea, eikä siihen löydy yksiselitteistä vastausta. Helposti puhutaan lama-ajan laskun lankeamisesta eli siitä, miten suuret luokkakoot ja tukiopetuksesta höylääminen jättivät jälkensä ja satoa korjataan nyt.

Asia on paljon monimutkaisempi. Vähäisin tekijä ei varmasti ole odotusten tuoma paine nuoria kohtaan. Paineet koulu- ja muuhun menestykseen eivät välttämättä tule vain kotoa. Koko ympäröivä yhteiskunta viestii kovista arvoista.

Epäonnistuja on helposti luuseri. Tavanomainen ei riitä. On oltava enemmän tai näin ainakin nuori helposti kokee. Tytöille paineita tuo myös ulkomuoto. On edustettava tiettyä kauneusnormia. Poikkeamista on vaikea hyväksyä. Se koetaan helposti epäonnistumiseksi.

Vain henkisesti vahvat yksiköt voivat poiketa ympäristön asettamista menestysnormeista. Osalla heistä on jopa rohkeutta asettua valitsevia arvosuuntauksia vastaan.

Rohkeutta ei kuitenkaan ole kaikilla. Suurin osa suomalaisista on sopeutuvia ja samastujia.

Halutaan olla vähintään niin kuin muut, jotta kelvataan. Kun näissä paineissa kasvanut nuori astuu työelämään, perustaa perheen ja saa lapsia, kasvaa taakka helposti yli äyräiden. On tunne, ettei kerta kaikkiaan jaksa.

Aina voidaan koulua kehittää ja työelämää parantaa. Mutta yksin sopimuksin ja päätöksin ei ongelmaa ratkaista. Myös asenteita pitää muuttaa.

pauli.uusi-kilponen@hameensanomat.fi

Jotain kertoo mielialalääkkeiden käyttäjämäärä. 700 000 suomalaista syö niitä säännöllisesti.

Päivän lehti

2.6.2020