Uutiset

Matchen refererasi flerljud

Bästa passagerare. Tänään on ruotsalaisuuden päivä. Onhan se lippu muistettu aamulla hilata salkoon? Vi anländar inom kort till Böle.

Ja sitten napinat pois siellä kiihkosuomalaisessa Tavastehusissa. Hurriviha hiiteen, Suomihan on kaksikielinen maa, all right? Maassa on sentään valtavasti savolaisiakin vapaalla jalalla, miksi siis nyrpistää nenää muutamalle ruotsinkieliselle?

On lottovoitto syntyä monikulttuuriseen, suvaitsevaiseen Suomeen. Och resultatet sju rätt är att bli född i en mångkulturisk, liberal Finland.

Kieli, jossa järvi lausutaan sjöö ja saari öö, on kaiketi loppusoinnullisen runouden kannalta äärimmäisen käyttökelpoinen työkalu. Jos saaressa vielä on heinää (höö), ollaan jo lähellä runousopillista ihannetilaa, Parnasson korkeinta, lumista (snöö) huippua, jolta käsin runoilija sydämensä kyllyydestä laulaa neitoselleen (möö) asetellen sanojaan sirosti jonoon (köö).

Öö… mihinkäs minä jäinkään. Ai niin: suomalainen kulttuuri on paljosta velkaa Ruotsille. Ruotsalaisen kirjallisuuden ylivertainen saavutus on Carl Michael Bellmanin pakahduttavaa intohimoa henkivä runoteos Gubben Noach, suomeksi Ukko Nooa. Ilman tuota teosta Olli Mustonen ei tänä päivänä osaisi soittaa pianoa.

Bellman kirjoitti myös runsaasti innostavia juomalauluja. Ilman niiden antamaa kipinää Matti Nykänen olisi vieläkin pelkkä mäkihyppääjä.

Ruotsalaisten sotasaavutuksia väheksytään aivan suotta. Ruotsi kykeni valloittamaan Suomen toisin kuin Neuvostoliitto, jolla sentään oli käytössään lentokoneitakin. Ruotsi tosin sitten hävisi Suomen mutta voitti Euroviisut. Suomi hävisi sekä Karjalan että Euroviisut. Neuvostoliitto voitti Karjalan ja hävisi.

Suomenruotsalaisten urheilusaavutuksetkin ovat maininnan arvoisia. Kaikki kunnia riihimäkeläisille, mutta kyllä käsipallossa Cocks jää kuin seisomaan, kun Dicken painaa päälle.

Suomenruotsalaisilla on muuten oikukas tapa nimetä suomalaisia paikkakuntia. Ties mistä syystä esimerkiksi Riihimäki on ruotsiksi Riihimäki, vaikka se voisi saman tien olla ”Logebacke”. Käsipalloseura olisi joko Logebacke tupparna tai Logebacke kukarna riippuen siitä, mitä ”cocks” tarkoittaa.

Sen sijaan Pasila on Böle ja Pori on Björneborg. Jos suomalainen vielä joskus voittaa olympiakultaa, ruotsinkielinen tv-selostaja päättää lähetyksen sanoihin ”Björneborgarnas marsch, Böle var så god”. Pitää olla aika karaistunut kielipää kyetäkseen liikuttumaan tuosta.

Ruotsalaisilla on öökkösensä, meillä ääkkösemme. Heillä on Bölensä, meillä Läyliäisemme. Se ei estä meitä ymmärtämästä toisiamme.

Toisen kielen ja kulttuurin ymmärtäminen on rikkaus. Jos maltamme pysähtyä kuuntelemaan, huomaamme, että kauneimmillaan ruotsin kieli voi olla musiikkia suomalaisillekin korville. Som vackrast är det populärmusik också i Vittulajänkä.

TAPIO LAHTINEN

Kirjoittaja on Hämeen Sanomien toimittaja.

tapio.lahtinen@hameensanomat.fi

Vi anländar

inom kort

till Böle.

Päivän lehti

30.3.2020