Uutiset

Matematiikkaterapia lähtee lapsen omalta tasolta

Oppilaan on mahdotonta seurata matematiikan opetusta tunnilla, jos oppiaineen perusasiat ovat jääneet ymmärtämättä. Osa alakoulun oppilaista ei ymmärrä esimerkiksi lukujonojen logiikkaa. Heillä ei siis ole aavistustakaan, miten jatkuu jono 1, 3, 5, 7 tai 2, 4, 6, 8.

Ongelmista kertoo usein se, että lapsi laskee sormilla yksinkertaisiakin laskutoimituksia.

-Kertolasku tulee eteen toisella luokalla, mutta lapsi ei voi oppia sitä, jos hänelle lukualue 1:stä 20:een on vielä epäselvä, sanoo Turengin koulun erityisopettaja Airi Aalto.

Aalto sai tiistaina Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kannustuspalkinnon matematiikan opetusta edistäneestä työstä ja hyvistä oppimistuloksista.

Oppilaille matikkatestejä

Turengin koulussa pyritään puuttumaan ajoissa oppilaiden matemaattisiin ongelmiin. Erilaisten testien avulla löydetään ne oppilaat, joiden on syytä päästä erityisopetukseen tai jopa matematiikkaterapiaan, ryhmässä tai yksilöllisesti.

Yksilöllistä matematiikkaterapiaa tarvitsee 3 prosenttia ikäluokasta. Lievempiä ongelmia on 10-15 prosentilla oppilaista.

Vaikka terapian tarpeessa olevia olisi joka koulussa, harvassa paikassa sitä on tarjolla. Airi Aalto on vetänyt muun erityisopettajan työnsä ohessa yksilöllistä matematiikkaterapiaa kahden vuoden ajan Turengin ja Harvialan kouluissa Janakkalassa.

Aalto on opiskellut matematiikkaterapiaa niin sanotussa Luotsi-koulutuksessa Espoon Matikkamaassa. Luotsi-koulutuksen idea taas on peräisin Saksasta, Göttingenin yliopistosta.

Terapian tavoitteena on saada lapsi sille tasolle, että hän pärjää normaalissa matematiikanopetuksessa. Alkuvaiheessa lähdetään siltä tasolta, jolla lapsi on.

Konkreettisia harjoituksia

Harjoitukset ovat hyvin konkreettisia. Jos lapsi ei ymmärrä numeron ja sitä vastaavan lukumäärän yhteyttä, hän saa muovailla yhden pallon lautaselle, johon on piirretty ykkönen, ja kaksi palloa lautaselle, jota koristaa kakkonen.

-Näin lapsi saa myös tuntoaistiin perustuvan kokemuksen lukumäärän lisääntymisestä, Aalto selvittää.

Tämäntyyppisiä harjoituksia saatetaan joutua tekemään sellaisenkin oppilaan kanssa, jonka luokkatoverit opettelevat jo jakolaskua.

Harjoittelun myötä tapahtuu aina edistystä, mutta ei suoraviivaisesti.

-Usein käy niin, että kun päästään uuteen, lapselle vaikeaan asiaan, hän unohtaa edellisessä vaiheessa oppimansa. Ja sehän tarkoittaa sitä, että on jälleen kerrattava.

Aallon mukaan lapset tulevat yksilöterapiaan mielellään.

-Tämä on toiminnallista. Ja kun kerran lähdetään jokaisen omasta tasosta, kukaan ei joudu pyörittelemään kynää.

Terapiassa käytetään hyväksi erilaisia apuvälineitä. Esimerkiksi sika-korttipeliä pelataan korteilla, joissa on palloja – korttien avulla lapsi oppii hahmottamaan nopeasti vaikkapa lukujen 4 ja 5 eron.

-Jo vauvalla on luontainen kyky havaita lukumäärä 3. Sika-pelissä näkö harjaantuu erottamaan myös muita lukumääriä kertavilkaisulla.

Terapia hyvä aloittaa varhain

Lapsi käy matematiikan terapiassa 30-40 kertaa vuoden aikana, kerran viikossa. Se olisi Aallon mukaan hyvä aloittaa toisella luokalla tai viimeistään kolmannella.

Parasta olisi aloittaa heti ensimmäisellä luokalla, mutta siihen eivät Turengissa riitä resurssit.

-Mitä myöhemmin ongelmat huomataan, sen vaikeampi niitä on korjata.

Aalto huomauttaa, että matemaattiset oppimisongelmat ennustavat tutkimusten mukaan syrjäytymistä.

-Matematiikkahan yhdistetään helposti älykkyyteen, siihen kuinka fiksu olet.

Lukihäiriöisten erityisopetus on paljon paremmalla tolalla kuin matemaattinen erityisopetus.

-Äidinkielen testi järjestetään joka koulussa ensimmäisellä luokalla, ja lukihäiriöiset otetaan heti erityisopetukseen. Nyt matemaattisella puolella ollaan samalla tasolla kuin lukiasioissa 1960-luvulla, sanoo Aalto, joka opettaa myös puhe-, luku- ja kirjoitusvaikeuksista kärsiviä oppilaita.

Airi Aalto on ollut kehittämässä Turengin koulun matematiikan opetusta vuodesta 1993 lähtien. Koulu on matematiikkaan painottunut.

-Siksikin haluamme estää sen, että lapset putoavat kärryiltä. (HäSa)