Uutiset

Matkailuala kiinnostaa vielä yläasteella, myöhemmin vetovoima katoaa – "Jos työnantaja ei sitoudu työntekijöihinsä, vaikea heidänkään on sitoutua"

Matkailuyritys muutti työehtoja ja paransi johtamista: pätkätyöläiset palasivat lähes kaikki seuraavanakin sesonkina töihin
Lapland Safariksen palkkalistoilla on noin 750 ohjelmapalvelutyöntekijää eri puolilla Lappia. Tässä Rovaniemen toimipisteen opas Ismo Pasanen ohjeistaa ulkomaalaisia matkailijoita moottorikelkan käyttöön. Kuva: Jouni Porsanger
Lapland Safariksen palkkalistoilla on noin 750 ohjelmapalvelutyöntekijää eri puolilla Lappia. Tässä Rovaniemen toimipisteen opas Ismo Pasanen ohjeistaa ulkomaalaisia matkailijoita moottorikelkan käyttöön. Kuva: Jouni Porsanger

Matkailu kasvaa vauhdilla ja samalla kasvaa alan työvoimapula.

Osa yrityksistä yrittää houkutella työntekijöitä paremmilla palkkaeduilla, mutta ohjelmapalveluyritys Lapland Safaris lähti toiselle tielle.

Se satsasi tekijöihin, joilla on vaikutusta työn mielekkyyteen ja työilmapiiriin. Sen lisäksi yritys teki työntekijöidensä kanssa paikallisen työehtosopimuksen, jonka perusideana on, että viiden kuukauden työt tehdään neljän kuukauden sesongissa.

– Kehitimme esimiestoimintaa. Kerran kuukaudessa käydään myös työntekijöiden kanssa palautekeskustelu, jossa pohditaan työolosuhteiden ja toiminnan ohjeistuksen parantamista. Palkkakin on tärkeä, mutta suurempi syy työntekijöiden vähäiseen vaihtuvuuteen on työpaikan parantuneessa ilmapiirissä, arvelee Lapland Safariksen Rovaniemen kohdepäällikkö Juho Karttunen.

Pysyvyys näyttää heti parantuneen

Toimenpiteet otettiin käyttöön viime talvisesonkina. Alkaneena talvikautena pääosa yrityksen 750 työntekijästä oli viime kaudellakin töissä olleita.

– Vaihtuvuus oli aiemmin suurempi. Kun työolosuhteet ja ilmapiiri paranivat ja paikallinen sopimus takaa aiempaa paremmin ansiotason, työntekijöiden pysyvyys paranee. Paikallisesti sovituissa työaikajärjestelmissä pitää toki kiinnittää huomiota työntekijöiden jaksamiseen, sanoo operatiivinen johtaja Rami Korhonen.

Lapland Safaris edustaa nopeasti kasvavaa matkailun ohjelmapalvelualaa, jossa työtä on tarjolla pääsääntöisesti vain sesongin aikana.

– Iso osa työntekijöistä tekee myös muita töitä, Mutta sesongista saatava työmäärä ja sitä myöten ansainta on oltava sellainen, että sen takia kannattaa tulla sesonkiin töihin, sanoo Korhonen.

Palvelualojen ammattiliitto Pamin puheenjohtajan Pamin puheenjohtajan Annika Rönni-Sällisen mielestä myös työantajilla olisi tekemistä alan vetovoiman parantamisessa.

– Nollatuntisopimusten määrä on lisääntynyt. Jos työnantaja ei sitoudu työntekijöihinsä, vaikea ajatella, että työntekijäkään sitoutuisi, sanoo Pamin puheenjohtaja.

Työvoimatarve kasvanee muutamassa vuodessa yli 10 000:lla

Matkailu on valtavan työvoimahaasteen edessä. Alan nykyisen 89 000 työntekijän määrän arvellaan nousevan vuoteen 2023 mennessä 100 000:een. Ylivoimainen pääosa on ravintolatyöntekijöitä, tarjoilijoita ja kokkeja.

Matkailu- ja ravintolayritysten etujärjestön Maran puheenjohtaja Tomi Lantto uskoo mieluummin mielekkään työn tarjoamiseen kuin kovaan palkkaan.

– Palkankorotus motivoi kolme kuukautta. Sen jälkeen työntekijä kysyy, onko tämä minun elämäntehtäväni.

Lanton perheen omistamalla oululaisella Antellilla on sata henkilöstöravintolaa eri puolilla maata, ja niissä on noin 500 työntekijää.

– Hyvä työyhteisö, hyvä johtamine – sen voi yritys tehdä itse. Sen lisäksi kyse on alan vetovoimasta. Lukiot ohjaavat innokkaasti jatko-opintoihin ammattikorkeakouluihin, vaikka nuoren luontainen osaaminen olisi esimerkiksi palvelutyössä tarjoilijana, sanoo Lantto.

Hänen mielestään ongelma ei ole hotelli- ja ravintola-alan koulutuspaikkojen liian vähäinen määrä, vaan yhteistyö oppilaitoksen ja alan yritysten välillä.

Mara onkin käynnistämässä oppilaitosyhteistyötä 15 oppilaitoksen kanssa. Tavoitteena on nostaa alan kiinnostavuutta nuorten keskuudessa.

Työnantajat: ulkomaalaista työvoimaa tarvitaan

Maran toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo, että on kysymysmerkki, mihin nuorten kiinnostus matkailualaa kohtaan katoaa, kun he siirtyvät jatko-opiskeluihin. Peruskoulun yläkoululaisille matkailu on vielä ykköstoiveala, lukiolaisillekin seitsemän kiinnostavimman joukossa.

– Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Ammattiyhdistysliikkeen väite halpatyömarkkinoista on pöyristyttävä, kun kaikilla matkailun aloilla on yleissitovat työehtosopimukset, sanoo Timo Lappi.

Arviolta kymmenen prisenttia ravintoloiden noin 70-75 000 työntekijästä on ulkomaalaisia. Esimerkiksi Ruotsissa osuus on Lapin mukaan moninkertainen.

Palvelualojen ammattiliitto Pamin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen ei usko, että työperäinen maahanmuutto olisi ratkaisu työvoimapulaan.

– Saatavuusharkinta ei sitä nytkään estä. Monella ely-keskusalueella siitä on matkailualan työpaikkojen osalta jo luovuttu.

Kotimaan

Matkailun kasvu on tänä vuonna ollut vauhdikasta. Kesä oli vaihtelevista säistä huolimatta hyvä, ja yli puolella Maran (Matkailu- ja ravitsemispalvelut) jäsenyrityksistä myynnin kasvu oli yli 4 prosenttia.

Myös yöpymisten määrä oli kasvussa. Ulkomaalaisten yöpymiset kasvoivat touko-elokuussa 3,9 ja kotimaiset peräti 5,8 prosenttia.

Tuoreimman ennusteen mukaan kolmannes Maran jäsenyrityksistä arvioi pikkujoulumyynnin kasvavan vähintään 2 prosenttia edellisvuodesta, ja vain viitisen prosenttia arvioi myynnin vähenevän.

Juuri nyt ala laskee paljon kotimaan kysynnän varaan. Suomi poikkeaa tässä suhteessa Norjasta ja Tanskasta, joissa on vahva kotimainen matkailukysyntä. Suomalaiset pitävät kotimaata kalliina matkailumaana.

Maran toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan syy on alan ”sietämätön” verotus.

Päivän lehti

25.10.2020

Fingerpori

comic