Uutiset

Matti Ahde arvasi lähimmäksi

Matti Ahde pärjäsi parhaiten Vaalitarkkailijoiden vaaliveikkauksessa. Kukaan politiikan konkareista ei kuitenkaan osannut ennustaa persujen lopullista menestystä.

Hämeen Sanomien Vaalitarkkalija-sarjassa ennen vaaleja haastatellut konkaripoliitikot eivät osanneet aavistaa perussuomalaisten suosion suuruutta. Kukaan seitsemästä vaikuttajasta ei sijoittanut puoluetta kolmanneksi omassa vaaliveikkauksessaan.

Lähimmäksi toteutunutta vaalitulosta pääsi SDP:n Matti Ahde, joka arvioi perussuomalaisten saavan uuteen eduskuntaan 31 paikkaa. Lisäksi hän ennusti ainoana kahden suurimman puolueen järjestyksen oikein, kaikki muut vaalitarkkailijat uskoivat keskustan pitävän asemansa toiseksi suurimpana puolueena.

– Olen harrastanut lajia, olenhan työskennellyt ennustusyhtiön toimitusjohtajanakin aikoinaan. Kentällä aloin nähdä suuntaa tuloksesta ja yritin olla veikkausta tehdessäni mahdollisimman analyyttinen, Veikkauksen ex-johtajanakin toiminut Ahde kommentoi onnekasta veikkaustaan.

Ahde arvioi maaliskuun puolivälissä tehdyssä haastattelussa, että maan suurimmaksi puolueeksi riittää 21 prosentin kannatus.
Näin kävikin: suurin puolue kokoomus sai vaaleissa 20,4 prosenttia kaikista äänistä. Hän uskoi myös SDP:n kannatuksen nousevan lähelle 20 prosenttia.

– Uskon, että heikot tulokset mielipidemittauksissa saavat peruskannattajamme äänestämään, Ahde totesi ennen vaaleja.

Hän veikkasi myös äänestysaktiivisuuden nousevan yli 70 prosentin. Eduskuntavaaleissa äänensä antoi 70,4 prosenttia suomalaisista.

Keskustan alamäki yllätti monet
Eniten metsään vaaliveikkauksensa kanssa meni ensimmäisenä haastateltu Raimo Vistbacka (ps.), joka veikkasi omalle puolueelleen vain 11-14 paikkaa.

– Toivoisin, ettei kasvu olisi niin hirvittävän suurta kerralla, jotta sen pystyy sulattamaan, Vistbacka kommentoi helmikuussa.

Muut viisi vaalitarkkailijaa antoivat perussuomalaisille 13-19 paikkaa liian vähän ja keskustalle 7-9 paikkaa liikaa.
Myös vihreiden vaalitulos osoittautui veikkaajille vaikeaksi. Alimmillaan vihreille povasi 13 paikkaa Bjarne Kallis (kd.) ja ylimmillään 18 paikkaa Martti Pura (kesk.). Vihreiden paikkamäärä romahti uudessa eduskunnassa kolmanneksella ja puolue joutui tyytymään ainoastaan kymmeneen kansanedustajaa.

Vasemmistoliiton 14 paikkaa arvasivat oikein Ahde ja Kallis, kristillisdemokraattien kuusi paikkaa puolestaan Iiro Viinanen (kok.) ja Tarja Cronberg (vihr.).

Kukaan ei ennakoinut RKP:lle yhtä lisäpaikkaa.

Hallitus syntyy vaikka yössä
Koska vaalitulos toteutui Ahteen toiveiden mukaisesti ja SDP on maan toiseksi suurin puolue, se on mukana myös hallitusneuvotteluissa. Ahde ei näe hallitukselle muuta vaihtoehtoa kuin kolmen suurinta puoluetta eli kokoomus, SDP ja perussuomalaiset.

– Perussuomalaiset olivat ainoa voittaja näissä vaaleissa, eikä hallitusta voi alkaa rakentaa pelkkien häviäjien pohjalle. Mutta kuinka kestävä ratkaisu tästä syntyy? Sitä on mahdotonta ennustaa, Ahde sanoo.

Myös Cronberg toivoi perussuomalaisten päätyvän hallitukseen.

– Kritiikki siitä, ettei persuilla ole päteviä ihmisiä hallitukseen, on turhaa. Median noste on ollut aivan hurjaa, enkä epäile, etteikö asiantuntijoitakin löytyisi, Cronberg sanoi maaliskuun lopussa.

Useat vaalitarkkailijat ennakoivat kevään hallitusneuvotteluista vaikeita.

– Toisaalta, kyllä markkinavoimat pistää typeryyden aisoihin, jollei jälkeä ala syntyä. Yhdessä yössä syntyy ihmeitä, kun on pakko, Viinanen totesi.

Hallituspohjasta tulossa ylileveä?
Hallituspohjaksi on spekuloitu kokoomusta, SDP:tä, perussuomalaisia ja RKP:tä mahdolllisesti vielä kristillisdemokraateilla täydennettynä, jottei Soinin joukko pääse vaa´ankielen asemaan.

Ahde arvioi, ettei kolmen suuren hallitus tarvitse välttämättä lainkaan apupuolueita. Hänen mukaansa kristillisdemokraattien hallituskelpoisuus kärsi kolauksen viime syksyn homokeskustelussa ja ”RKP:llekin tekisi hyvää, jos he kävisivät muiden puolueiden tavoin joskus myös siellä arkisemmalla puolella”.

– Kataisen päätettäväksi jää, mitä hän haluaa, mutta ei hallitusta voi suunnitella siten, että yhdelle puolueelle annetaan mahdollisuus livetä rintamasta, Ahde sanoo.

Myös Pura muistutteli haastattelussaan pari viikkoa sitten, ettei hallituksesta tarvitse tekemällä tehdä liian vahvaa.

– 5-6 paikan enemmistö riittää. Ylileveisiin hallituksiin ei kannata pyrkiä vain siksi, että takana on poliittista voimaa, Pura totesi tuolloin.

Vistbacka valmis ministeriksi
Esko Helle (vas.) oli sitä mieltä, ettei perussuomalaisia pidä nostaa väkisin hallitukseen. Hän ei myöskään pitänyt siitä, että Timo Soini (ps.) harkitsee Vistbackan nostamista hallitukseen.

– Ministerien pitäisi olla kansanedustajia tai EU-parlamentaarikkoja, jotka on demokraattisesti vaaleilla valittu. Heillä pitää olla äänestäjien antamana valtuutus, Helle totesi huhtikuun alussa.

Soinin ministerispekulaatioissa vaalien jälkeenkin esiintynyt Vistbacka kertoi helmikuussa olevansa käytettävissä, jos vain terveyttä riittää ja tarjolla on sopiva pesti.

– Realistina en ole valmis ottamaan vastaan tehtävää, jota en varmasti hallitse. En pitäisi kovin vieraana sisä- tai oikeusministerin tehtävää, Vistbacka totesi tuolloin.

Viinanen mainitsi omassa haastattelussaan yhden paikallisen ministerikandidaatin. Hänen mukaansa nyt toista kauttaan aloittelevassa loppilaisessa kansanedustajassa Timo Heinosessa (kok.) on ministeripotentiaalia.

Vaalitarkkailija-sarja ilmestyi Hämeen Sanomien Sunnuntaisivuilla 27. helmikuuta – 10. huhtikuuta.