Uutiset

Matti Ahde: Hyvinvointivaltio säilyy vain sopimalla

Matti Ahde uskoo perussuomalaisten kyselykannatuksen patistavan muidenkin puolueiden kannattajat äänestämään. Ahteen mielestä nykyhallitus teki pahan virheen, kun ei vuonna 2008 talousromahduksen aikana ottanut hallitusohjelmaa pöydälle ja neuvotellut sitä uusiksi.

Puolueissa on eroja, niissä isoissakin, jos vain maltetaan mennä pintaa syvemmälle. Kansanedustaja Matti Ahde ei suostu allekirjoittamaan usein hoettua väitettä, että isot puolueet ovat samaa harmaata massaa.

– Otetaan vaikkapa veropolitiikka. Puolueiden ero on oikeudenmukaisuudessa. Sen syntyy ainoastaan verotuksen progressiivisuudella.

– Ansiotulovero on ainoa oikeasti progressiivinen, perintövero on sitä vain lievästi. Sosiaalidemokraatit ajavat progressiota myös pääomaveroon siten, että vero olisi 30 prosenttia ja yli 50000 euron osinkotulosta 35 prosenttia.

– Kokoomus taas ajaa arvonlisäveron korotusta, jota me vastustamme. Kokoomus ajaa tasaveroa keskustan avustuksella. Me taas haluamme säilyttää veropohjan, jolla ylläpidetään hyvinvointivaltiota.

Ahde povaa, että verokeskustelu nousee yhdeksi vaalien pääteemoista.

– Kone käy jo. Hyvinvointivaltiota puretaan muuttamalla julkisia palveluita yksityisiksi.

– Veroja on alennettu vaalikaudessa 10 miljardilla. Sama summa mainitaan tämän hetken ns. kestävyysvajeeksi. Eli hyväosaisten veroja on alennettu ulkomaalaisella velkarahalla tämän vaalikauden aikana.

Paha virhe 2008
Ahteen mielestä nykyhallitus teki pahan virheen, kun ei vuonna 2008 talousromahduksen aikana ottanut hallitusohjelmaa pöydälle ja neuvotellut sitä uusiksi.

– Ehdotimme sitä silloin, mutta asia ei kiinnostanut hallitusta. Hallitusohjelma oli laadittu aivan erilaisissa olosuhteissa. Olisi pitänyt olla rohkeutta todeta, että nyt veronalennusten kanssa on odotettava uutta nousukautta.

– Sen sijaan nyt on saatu aikaan massiivinen kestävyysvaje, jonka kurominen kestää pitkälle tulevaisuuteen. Tästä ainakin pitäisi puhua vaalikampanjassa.

Myös sen pitäisi Ahteen mielestä kiinnostaa äänestäjiä, että suomalainen infra eli rakennettu ympäristö, tiet ja raiteet, on päästetty rapistumaan, eikä selkeää suunnitelmaa tilanteen pelastamiseksi ole.

– Meillä panostaminen infraan on kehitysmaan tasolla. Tälla tavalla kansallisvarallisuutta syödään. Se, ettei infran ylläpitoa resursoida riittävästi on myös työllisyyskysymys.

Hän povaa, että vaalikampanjan viime metreillä puolueet erottuvat toisistaan todellisissa asiakysymyksissäkin, eivätkä pelkästään lillukanvarsissa.

Samassa nipussa hallituksen kanssa
Ahde myös arvioi, että tällä kertaa perussuomalaisten voittokulku on vääjäämätön.

– Järjestelmämme on nyt syvässä murroksessa. Urani alkupuolella näytti, että puoluekenttä vähitellen polarisoituisi kahteen vahvaan tekijään.

– Vasemmiston yhdistyminen tuntui mahdolliselta ja Maalaisliitto näytti hiipuvan osaksi yhtä porvaripuoluetta. Nyt kehitys on kuitenkin kulkenut täysin päinvastaiseen suuntaan. Puoluekenttä on sirpaloitunut entisestään.

Ahde veikkaa, että tulevissa vaaleissa maan suurimmaksi puolueeksi voi riittää 21 prosentin kannatus.

Oman puoleensa kannatukseen hän ei tietenkään voi olla tyytyväinen.

– Gallup-kannatus on heikointa sitten puoluehajaannuksen. Toivon, että vaaleissa kannatus kuitenkin nousee 20 prosentin vaiheille.

Ahde harmittelee, että osa kansalaisista niputtaa SDP:n samaan könttään muiden suurten puolueiden kanssa.

– Kyselyissä on käynyt ilmi, että osa kansalaisista luulee meidän olevan hallituksessakin. Tässä tilanteessa kaikki kritiikki sataa perussuomalaisten laariin.

– Kaikkein eniten kannatustamme vuotaa vanhoilla vahvoilla alueillamme, esimerkiksi Kymenlaaksossa.

Vain sopimalla pärjää
Matti Ahde muistuttaa kuitenkin, että pieni maa ei pärjää globaalissa kilpailussa kuin sopimalla.

– Tähänastinen menestyksemme on perustunut siihen, että Suomi on sopimusyhteiskunta. Sopimalla yhteiskuntaa on viety eteenpäin, vaikka siinä jokainen joutuu tekemään kompromisseja. Kannatan ehdottomasti sopimusyhteiskuntaa.

Oopperan suuri ystävä Matti Ahde toteaa, että riidalla saa aikaan näyttävää draamaa.

– Esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa politiikka näyttää paljon riemukkaammalta ja jopa Ruotsissa, kun on pitkät listat ja henkilökysymykset eivät korostu.

Tässä vaiheessa media saa osansa myös Matti Ahteen kritiikistä.

– Nykyään mediassa halutaan kaikki asiat henkilöidä. On todella hankala yrittää tiedottaa esimerkiksi tarkastusvaliokunnan työstä parlamentaarisen valvonnan tehostamiseksi tai vaikkapa valtiontalouden kestävyysvajeen syitä ja seurauksista. Poliittisia viestejä on paljon vaikeampi saada läpi kuin vielä 1980-luvulla.

Perussuomalaiset hallitukseen
Ahde ennustaa, että perussuomalaisten ryhmä seuraavassa eduskunnassa saattaa hyvinkin kasvaa 30 edustajan hujakoille.

– Siitä tulee vaativa ryhmä johdettavaksi, koska valtakunnan politiikasta puuttuu kokemusta. Se voi mennä sekakuoron puolelle.

Ahde sanoo, että mieleen tulee edesmennyt SMP.

– Vaikka yrittäisi välttää vertailua, samantyyppisiä tunnusmerkkejä on ilmassa.

Matti Ahteen mielestä perussuomalaiset pitääottaa mukaan tulevaan hallitukseen, jos gallup-kannatus realisoituu myös vaaleissa.

– Demokratian pitää antaa toteutua. Enkä näe demareillekaan estettä mennä samaan hallitukseen. Hallitusohjelma sen ratkaisee.

SDP:n pitää kuitenkin olla vähintään toiseksi suurin puolue, jotta hallitukseen kannattaa lähteä. Ahde ei pidä sitä epärealistisena tavoitteena.

– Uskon, että heikot tulokset mielipidemittauksissa saavat peruskannattajamme äänestämään. Silti tulos voi olla monelle demarille pettymys.

Entisenä ennustusyhtiön johtajana Matti Ahde veikkaa, että äänestysprosentti nousee yli 70 prosentin. Viime vaaleissa se oli vaille 68 prosenttia.
– 75 prosenttia olisi meillä tosi korkea.

Seuraavaksi odotettavissa muistelmat
Aamukampa on nyt lyhyt. Haastattelua tehtäessä Matti Ahteella oli takanaan 10355 päivää eduskunnassa. Nyt istuntopäiviä ei enää ole jäljellä.

– Rakkaudella olen jo aamukampaa lyhentänyt. Odotan, että tämä elämänvaihe on ohi. Aika aikaansa kutakin.

Matti Ahde on ollut kansanedustajana kahdessa pätkässä, joista ensimmäinen alkoi jo vuonna 1970.

Hän sanoo, että sen jälkeen eduskunta on saanut lisää painoarvoa vallan kolmiajossa, kun tasavallan presidentin valta on kaventunut.

– Kyllä Suomen eduskunta on yksi maailman vallantäyteisimmistä tällä hetkellä.

1970-luvun jälkeen kansanedustajien koulutustaso on noussut huimasti.

– Kun aloitin kansanedustajana, koulutustaso oli matalampi, mutta useimmilla edustajilla oli laaja yhteiskunnallinen kokemus. Nyt monet ovat korkeasti koulutettuja, mutta yhteiskunnallista kokemusta ei kaikilla ole kovinkaan paljon.

Matti Ahde ei jää lepäämään laakereilla, vaikka aikoo vähitellen vähentää myös lukuisia luottamustoimiaan. Ensimmäisenä hankkeena odottavat muistelmat.

– Aivan lähiaikoina pitäisi päättää, kuka ne kirjoittaisi. Ensin ajattelin tehdä sen itse, mutta varmasti on parempi, että joku muu kirjoittaa.

Oopperasta Matti Ahde ei tietenkään luovu. Hän on kuullut yli tuhat oopperaa livenä, mutta haluaa kuulla yhä lisää.

Oululaisena Ahde sanoo pysyvänsä ikänsä, vaikka perhe on asunut Helsingissä jo parikymmentä vuotta.

– Meillä on Oulussa asunto. Siellä olen käynyt lähes joka viikonvaihde tälläkin vaalikaudella.