Uutiset

Matti Salovaara ottaa joka tipan talteen

Äkkiseltään voisi kuvitella, että takana on poikkeuksellisen sateinen kesä. Vettä on tullut tihuttaen, vaakasuoraan, rakeina ja taajaan. Hausjärven sadeaseman hoitaja, Matti Salovaara, ottaa kuitenkin luulot pois.
– Ei tämä mitenkään poikkeuksellisen sateinen kesä ole ollut. Se vain tuntuu siltä, kun takana on kaksi kuivaa vuotta, Salovaara myhäilee.

Sen verran tilastot kuitenkin tulevat vastaan, että myöntää Salovaara vettä tulleen keskimääräistä enemmän.

Kesäkuussa sademäärä esimerkiksi oli kuukauden keskiarvoon nähden kaksinkertainen ja heinäkuun puolivälissäkin oli jo tullut niskaan kuukauden annos vettä.

Ja jos kesäkuu, jolloin vettä ropisi 112 millimetriä, tuntui märältä, niin miltä sitten tuntuikaan kesäkuu vuonna 2001, jolloin vettä tuli ennätykselliset 130 millimetriä.

30 vuotta Hausjärven sadeasemaa Lavinnon kylässä hoitanut Salovaara on oppinut vuosien varrella pari asiaa: säätilat vaihtelevat nopeasti ja ennustamaan ei parane ryhtyä.

Siksi onkin parempi antaa tilastojen puhua.

Kuivat ja kosteat viime vuodet

– Seitsemän viimeisen vuoden aikana on ollut peräti neljä niin sateista kesäkuuta, että vettä tuli yli 100 millimetriä. Sitä ennen, 90 vuoden aikana, näin sateisia kesiä oli vain kolme, Salovaara kertoo.

Syytä mies ei lähde arvailemaan, vaan tyytyy yksinkertaisesti toteamaan, että sateiset vuodet ovat jotenkin kasaantuneet lähimenneisyyteen.

– Sitähän ne telkkarin tytötkin ovat sanoneet, että tämä on sitä normaalia vaihtelua, Salovaara sanoo.

Toisaalta, jos on viime vuosina saatu sateita, on sitä kärsitty kuivuudestakin. Viime vuoden kesäkuussa esimerkiksi vettä ropisi vaivaiset 31 millimetriä.

Sään arvaamatonta luonnetta osoittaa sekin, että jos 1980- ja 1990-luvuilla ei ollut ainoatakaan kuivaa vuotta, jolloin vettä olisi tullut alle 500 millimetriä vuodessa, oli 1970-luvulla tällaisiä kuivia kesiä peräti viisi.

Ennätyksellisen kuiva oli vuosi 1947, jolloin vettä tuli vaivaiset 340 millimetriä koko vuoden aikana. Tavallisesti jo pelkän kesän aikana saadaan vettä 300 millimetriä.

Sitova, mutta innostava harrastus

Salovaarojen eläkemökin takapihalle pystytetty Hausjärven sadeasema on yksi maamme vanhimmista yhtäjaksoisesti toimineista havaintoasemista.

Tarkkailijat ovat vuosien aikana vaihtuneet, samoin on havaintoaseman paikkaa siirretty muutamaan otteeseen. Salovaaran hoitoon asema tuli vuonna 1974.

– Asemaa ennen minua hoitanut henkilö tykkäsi, että tämä on liian sitova homma. Meille tätä ehdottivat, kun meillä oli karjaa ja he tykkäsivät, että olemme aina kuitenkin kotosalla, Salovaara muistelee.

Sademäärien mittauksesta on tullut Salovaaralle jokapäiväinen rutiini, mutta samalla myös mieleinen harrastus. Mittaus tehdään kello kahdeksalta aamulla. Kerääjäkannuun edellisenä päivänä ropissut vesi kaadetaan mittalasiin, tarkistetaan lukema ja kirjataan tulos ylös.

Tuloksen Salovaara pirauttaa vielä Ilmatieteenlaitoksen puhelinvastaajaan. Vastaajaan ja vihkoon merkitään myös maanpinnan laatu sekä talvella lumipeitteet syvyys.

– Ei tämä sitovalta tunnu, kun on kotona viihtyvää tyyppiä. Ja jos poissa olen ollut, on tuuraaja löytynyt, Salovaara kertoo.

Satonäkymät huolestuttavat

Vaikka säätiloja Salovaara ei rohkene lähteä ennustamaan, uskaltaa hän silti entisenä maanviljelijänä antaa arvionsa sadonkorjuun sujumisesta.

– Huolestuneena olen tilannetta katsellut. Viljat ovat nyt mahdottoman komeita ja sakeita, mutta aika pahasti myöhässä viileyden vuoksi. Olkea näyttää tulevan, mutta on melkoinen ihme, jos ne pystyssä pysyvät syksyyn asti.

Vielä ei Salovaara kuitenkaan suostu kirvestä kaivoon heittämään. Ja sitä paitsi, osoittavat sen tilastotkin, että on sitä viljaa ennenkin myöhässä puitu:

– Vuosi 1987 oli todella huono korjuun kannalta, koska se oli kylmä ja märkä vuosi. Puinnit aloitettiin silloin vasta syyskuun puolella, vaikka työt on tavallisesti tehty jo elokuun puolella.

Susanna Kinnari-Kuparinen