Uutiset

Mautonta juhlia suomalaisena voitonpäivää Moskovassa

Tasavallan presidentti Tarja Halosen osallistuminen Venäjän voitonpäivän juhlallisuuksiin 9.5.2005 on aiheuttanut suurta mielipahaa suuressa osassa suomalaisia sekä Baltian maissa.

Mielipaha on ollut aiheellista.

Suomi oli yksi niistä maista, joiden alueen Hitler ja Stalin päättivät jakaa keskenään elokuussa 1939.

Hitler ja Stalin molemmat hyökkäsivät Puolaan. Ensin Saksa 1.9.1939, sitten Neuvostoliitto 21.9.1939.

Neuvostoliiton hyökkäys, joka iski vapaudestaan taistelevan Puolan selkään, oli raaka ja häikäilemätön siinä missä natsi-Saksankin. Neuvostoliiton hyökkäys oli virallisen totuuden mukaan tehty Puolan itäosien itäslaavilaisen väestön ”suojelemiseksi”. Toista kertoi se raadollinen tosiseikka, että lähes kaikkialla noilla alueilla saksalaiset valloittajat otettiin kesällä 1941 vastaan luullen heitä vapauttajiksi.

Jokainen eurooppalainen voi olla iloinen siitä, että natsihallinto kukistui Saksassa. On silti mautonta juhlia suomalaisena Neuvostoliiton voitonpäivää. Stalinin voitto merkitsi hirmuhallinnon voittoa hirmuhallinnosta.

Ihmisuhrien määrässä mitattuna Stalinin diktatuuri oli vielä Hitlerin diktatuuriakin kauheampi. Stalinin voitto merkitsi laajojen Suomelle kuuluneiden historiallisten alueiden ryöstämistä, satojen tuhansien karjalaisten evakkoa sekä vielä kauheampaa kohtaloa kolmelle Baltian maalle, Itä-Puolan entisille alueille sekä Romanialle kuuluneelle Moldovalle.

Nämä alueet liitettiin väkivalloin toiseen kertaan Stalinin Neuvostoliittoon ja vuonna 1940 aloitetut hirvittävät vainot ja etniset puhdistukset jatkuivat. Satoja tuhansia näiden alueiden asukkaita likvidoitiin ja karkotettiin.

Stalinin voitto merkitsi diktatuurin alkua koko itäiselle Euroopalle, myös niille maille, kuten Tshekkoslovakialle, jotka olivat olleet demokraattisia 1930-luvulle saakka.

Liittoutuneiden alkuperäinen voiton päivä on 8.5., jolloin Saksa antautui. 9.5.1945 järjestettiin Stalinin vaatimuksesta teatraalinen uusi antautumissopimuksen allekirjoitus, jonka 60-vuotispäivää tasavallan presidentti Halosen näkemyksen mukaan on aiheellista juhlistaa Moskovassa.

Toivottavasti Tarja Halonen on viimeinen Suomen presidentti, joka menettelee tällä tavalla, ja toivottavasti hänkin viimeistä kertaa.

Juha Riihiranta

Hämeen Keskustanuorten puheenjohtaja

Lammi

Antti Ahonen

Hämeen Kokoomusnuorten puheenjohtaja

Kokoomuksen Nuorten Liiton varapuheenjohtaja

Riihimäki