Kolumnit Uutiset

Media hämmensi D-vitamiinisoppaa

Kansaa kuohuttanut D-vitamiinikohu saavutti viime perjantaina ainakin yhden päätepisteensä, kun Itä-Suomen yliopisto myönsi virheensä ja pahoitteli syntynyttä älämölöä. Korvausasiat ovat tosin vielä auki.

Koko metelihän syntyi siitä, kun yliopisto 24. lokakuuta toi julki tutkimuksensa, jossa kymmenen D-vitamiinivalmistetta 23:sta alitti hyväksytyn pitoisuusrajan. Asia tuli esiin Ylen Akuutti-ohjelmassa, ja yleisradioyhtiö vyörytti uutista laajalla rintamalla lähetyksissään pitkin päivää. Pian muut viestimet liittyivät mukaan.

Vähitellen uutisointiin ilmestyi kriittisempiäkin äänenpainoja, mutta kuva D-vitamiinihuijauksesta oli jo ehtinyt iskostua ihmisten mieliin. Tutkimustulos kyseenalaistettiin, ja lopulta Itä-Suomen yliopisto nöyrtyi, aloitti tarkistusmittaukset ja lähetti näytteet ulkopuoliseen laboratorioon. Vain neljä valmistetta narahti.

Väliin mahtui monenlaista episodia: D-vitamiinipurkkeja vedettiin välillä pois apteekkien hyllyiltä ja palautettiin takaisin. Yliopistolle esitettiin jopa pommiuhkaus. Se oli esittäjänsä mukaan huumoria.

Itä-Suomen yliopisto siis mokasi. Se päästi julkisuuteen hätiköidysti tutkimustuloksen, joka ei vastannut todellisuutta. Puhtain paperein eivät selviä tiedotusvälineetkään, vaikka tiedot tutkimustuloksen virheellisyydestä viime viikolla näyttävästi uutisoitiinkin, myös Ylellä.

Alkuperäisessä uutisessa lähdekriittisyys unohdettiin. Useimmiten asiat ovat sitä, miltä ne näyttävät. Eli jos tutkimuksen tulos näyttää epätodennäköiseltä, sitä se myös todennäköisesti on. Asioiden varmistaminen useammalta eri taholta unohtui mehevän uutispommin toivossa.

Yliopiston selän taakse media ei voi piiloutua. Tiedotusvälineet ovat yksin vastuussa yleisölleen välittämänsä tiedon oikeellisuudesta. Sitä vastuuta ei voi väistää kiireeseen tai mihinkään muuhunkaan tekosyyhyn vedoten.

Jotenkin palautuu mieleen taannoinen kohu Enkeli-Elisasta, joka oli koulukiusaamisen vuoksi itsemurhaan ajautunut teinityttö. Tai siis ei ollut. Elisa oli omakustannekirjailija Minttu Vettenterän luoma fiktiivinen hahmo, joka ”antoi kasvot” koulukiusaamiselle. Tapaus varmasti unohdettaisiin jo mieluusti joissain toimituksissa.

Enkeli-Elisan media-arvo oli niin suuri, etteivät kaikki toimittajat osanneet irrottautua siitä, vaikka tyttö oli jo osoitettu mielikuvituksen tuotteeksi. Vaikka Enkeli-Elisaa ei olisikaan olemassa, ”enkelielisoita” on, ja koulukiusaaminen on vakava asia, kuului argumentointi. Faktoista viis. Toden ja mielikuvituksen erottaminen jää yleisön vastuulle.

No, onhan meissä niitäkin, jotka oikeasti uskovat, että Suomen koko vientiteollisuuden tulevaisuus lepää sen varassa, saavatko laivat seilata Itämerellä öljynjalostamojen jätemömmöillä maailman tappiin asti.

Päivän lehti

8.4.2020