Uutiset

Mediatalot ehdottavat lääkkeitä Postin ahdinkoon: Posti jaettava kahtia, jakelu kerran päivässä aamuisin ja lisää kilpailutusta

Posti neuvottelee parhaillaan 8 000 postinjakelijan ja noin 2 000 muun työntekijän työehdoista. Syyskuun alussa Postin kaavailemat palkanalennukset synnyttivät kohun. Kuva: Mauri Ratilainen
Posti neuvottelee parhaillaan 8 000 postinjakelijan ja noin 2 000 muun työntekijän työehdoista. Syyskuun alussa Postin kaavailemat palkanalennukset synnyttivät kohun. Kuva: Mauri Ratilainen

Media-alan edunvalvontajärjestö Medialiitto ehdottaa kolmea keinoa ratkaisuksi sekä jakelupalvelujen että Postin omistajaohjauksen ongelmiin. Liiton mukaan erilliset jakelut pitäisi yhdistää, jakeluyritykset kilpailuttaa ja Postin ristikkäiset roolit selkiyttää.

– Näillä kolmella keinolla saadaan merkittävää parannusta, mutta silti riittää haasteita, kun jaettava vähenee. Nykymallilla jatkaminen ei ole kuitenkaan vaihtoehto Postin tämän hetken talousyhtälössä, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg sanoo Lännen Medialle.

Posti toimii samanaikaisesti yhteiskunnallisen palvelun tuottajana jakelussa ja markkinatoimijana monilla kilpailluilla liiketoiminta-alueilla.

Holmbergin mukaan Postin tehtävät olisi hyvä erottaa toisistaan, koska yhtiön on tällä hetkellä vaikea toteuttaa niitä yhtä aikaa. Postin jakaminen kahteen osaan tekisi hänen mielestään toiminnasta läpinäkyvämpää ja yhteiskunnallisesti hyväksytympää.

Lisää kilpailutusta

Mediatalot ehdottavat, että julkisen vallan pitäisi kilpailuttaa jakelusta vastaava yritys kullakin alueella. Kilpailun pitäisi kattaa koko jakeluvolyymi, ei pelkästään nykyistä yleispalvelutuotetta eli postimerkkikirjettä.
Tällä hetkellä postilaki säätelee ainoastaan yleispalvelukirjettä, joita on alle neljä prosenttia Postin lähetyksistä.

– Sillä ei pystytä säätelemään postipalvelua, vaan säätelyn pitää kattaa kaikki jaettava. Emme halua että yleispalvelu on sidottu tiettyyn tuotteeseen vaan tiettyyn jakelupalvelutasoon, kuten päivittäin tai joka aamu tapahtuvaan jakeluun. Kaikki kulkisi yhdessä jakelussa, Jukka Holmberg toteaa.

Hänen mukaansa tarvitaan yhteiskunnan otetta, että jakelu myös kilpailutetaan.

– Tekijä voi olla Posti, muu jakeluyhtiö tai paikallinen jakeluyrittäjä, joka tekee parhaan ja kustannustehokkaimman työn. Tämäkin vaatii Postin tehtävien erottelua.

Jakelu kerran päivässä varhain

Medialiiton mukaan taajamissa kahdesta päivittäisestä jakokerrasta olisi siirryttävä yhteen, mahdollisimman varhaiseen jakokertaan.

Holmberg muistuttaa, että lehtien varhaisjakelu on tällä hetkellä lehtiyhtiöiden itse tuottamaa. Osa tekee sen itse ja osa käyttää Postia. Esimerkiksi kirjeiden päiväjakelun hoitaa Posti.
– Nämä pitäisi saattaa ensin yhteen, koska kahteen jakeluun ei ole enää varaa taajamissa, ja sen jälkeen kilpailuttaa kokonaisuus kullakin alueella, Holmberg sanoo.

– Aikaikkuna on tärkeä sanomalehdille. Kirjeitä tulee vähemmän kuin aikaisemmin ja ne voivat kulkea hyvin hitaasti nykyisenkin postilain mukaan. On siis sama, tulevatko ne edellisiltana tai toisena aamuna.

Holmbergin mukaan vaikein kysymys on, miten haja-asutusalueiden palvelutaso säilytetään.

– Haja-asutusalueilla täytyy säilyttää jollakin keinolla päivittäinen palvelukuljetus, jossa kulkisi sekä postia että mahdollisesti ihmisiä sekä muita kuljetuksia ja palveluita. Se on täysin eri markkina.

Medialiiton kannanotto pohjaa tänään julkistettuun selvitykseen jakelun tulevaisuudesta. Sanomalehtien liiton tilaaman selvityksen toteutti Spring Advisor oy.

Medialiitto on tiedotteensa mukaan tyytyväinen siitä, että Rinteen hallitus on päättänyt selvittää kokonaisvaltaisesti vaihtoehtoja jakelun turvaamiseksi koko maassa. Näin hallitus haluaa liiton mukaan varmistaa moniäänisen tiedonvälityksen.

Uutista on täydennetty Medialiiton kannalla klo 12.55.

Kolme keinoa

Jakelutoiminnan tulevaisuus näyttää synkältä, kun jakelumäärien jatkuva kasvu yhdistyy nousseeseen kustannustasoon.

Spring Advisorin laatimassa selvityksessä arvioidaan, että nykyinen postialan rakenne ja ennustettuvolyymikehitys johtaisi noin 2400 miljoonan euron kumulatiiviseen alijäämään toimialalle vuoteen 2030 mennessä.

Selvityksen mukaan alijäämän syntymistä ehkäisisi kolmen toimenpiteen käyttö yhtä aikaa. Jakelun rakenneuudistuksella päällekkäisten jakelureittien määrä pyrittäisiin minimoimaan yhdistämällä jakeluita, ja kilpailutus oli tässä tärkeässä osassa. Vuoteen 2030 säästön arvioidaan yltävän 720 miljoonaan euroon.

Toisen toimenpiteen, eli palvelutason sopeuttamisen, arvioidaan tuottavan vuoteen 2030 mennessä 880 miljoonan euron kumulatiiviset säästöt. Tässä keskeinen osa on muun muassa jakelupäivien hallittu vähentäminen, missä otettaisiin huomioon asiakkaan tarpeet.

Kolmas mahdollinen toimenpide olisi selvityksen mukaan jakelupalvelun tukeminen, mikä edellyttää rakennemuutosta eikä voi kohdistua vain yhden yrityksen tukemiseen. Selvityksessä todetaan, että yleispalvelu tulisi tässä tilanteessa määritellä uudelleen ja ostaa toteutus alueellisesti parhaalta toteuttajalta.