Uutiset

Meidän herramme muurahaisia

Tapio Lahtinen

Siltä varalta, että satutte joskus kulkemaan autolla samaa tietä kuin minä päivittäin työmatkoilla, esittelen teille tässä muutaman jokapäiväisen tuttavani.

Heistäpä kertyykin varsin vekkuli joukkue! Kenties tekin tunnette heistä jonkun.

Tuolta tulee se herttainen täti, joka aina noudattaa nopeusrajoituksia jämptilleen. Kohteliasta olisi tervehtiä häntä ohi mennessä hattua nostamalla ja kevyesti nyökkäämällä, mutta hän ei vastaisi tervehdykseen, sillä hänen katseensa on kiinnittynyt tiukasti auton nopeusmittariin.

Ziuu… siinä meni tuo nuori mies, joka tänäänkin näyttää laulavan täyttä kurkkua kännykkäänsä. Kenties tähtäimessä on iskelmätähden ura. Hän onkin jo eläytynyt tulevaan julkkiksen rooliinsa luopumalla suuntamerkin käytöstä, koska kaikkihan kuitenkin tietävät, minne hän on menossa.

Väistäkäähän, tämä neiti tässä on päiväkodin johtaja, joka on ilmeisesti tänäänkin päättänyt noutaa lapsille laatikollisen jäätelöpuikkoja naapurikaupungista ja pyrkii suoriutumaan tehtävästään ripeästi, jotta jäätelö ei ehdi matkalla sulaa. Lasten etu vaatii siis meitä hetimiten väistymään ojan puolelle.

Tuo herra tuolla taas kiirehtii täyttä vauhtia kotiin varmaankin ehtiäkseen ajoissa katsomaan televisiosta Kakkosen kesäsäätä, joka viime kerralla jäikin erityisen jännittävään kohtaan. Matalapaine lähestyy Fennoskandiaa… Pois alta, risut ja männynkävyt! Hetkeäkään ei saa hukata, sillä tänään päivystävänä meteorologina on suussa sulavan suloinen Seija Paasonen!

Ja sitten täällä on tämä reipasta kyytiä päästelevä nuorehko pipopäinen miehenalku, jonka tuunatun auton takapenkillä on katkaistu haulikko ja ryöstösaalis. Kiirettä pitää siis hänelläkin. Hän käyttää pääsääntöisesti tien vasenta kaistaa ja antaa arvoa muun liikenteen joustavuudelle.

Tuo tummiin pukeutunut, kaupunkimaasturilla aika vauhtia viilettävä mieshenkilö taas lienee jonkun läheisen seurakunnan kirkkoherra, koskapa hän heittäytyy autoineen niin luottavaisesti Herran haltuun. Taitaa tuon kiitoradan päässä olla hermostunut vihkipari jo vartoomassa pastoria. Mutta mahtaako seurakunnan paimen ehtiä jarruttaa ennen alttaria?

Viuuuhh!! Tämä rouva tässä on unohtanut palauttaa ajoissa kirjastoon lainaamansa teoksen Mikko Mallikas ja ohituskaistan ihmissusi. Nyt on siis kiire, sillä kirjaston täti alkaa jo hermostua. No, ehkäpä hän silti antaa rouvan lainata uudeksi iltasaduksi vaikkapa teoksen Puppe listii tientukkeet.

Ja nyt peräpeilissämme vilkuttelee iloisesti valojaan – kukapa muu kuin Pelle Hermanni työmatkallaan sirkukseen! Pelle se vilkuttelee aina takaa tullessaan etuvalojaan – ”heippa, täältä tullaan” – ja ohi päästyään jarruvalojaan – ”moikka, tässä mennään” – ja sen ansiosta kaikilla meidän herramme työmuurahaisilla on taas tänäkin päivänä hyvä mieli ja hymy suupielessä.