Uutiset

Meitä kaikkia on vähäsen

Tapio Lahtinen

Enemmistö suomalaisista kuuluu vähemmistöön.

Vähemmistöjen määrä on viime vuosina tasaisesti kasvanut samalla, kun tilastointimenetelmät ovat kehittyneet. Tilastollisesti katsoen enemmistöön kuuluu suomalaisista enää vähäinen murto-osa, joka sekin on uusien tutkimusten julkistamisen myötä kaiken aikaa pienenemässä. Jo nyt enemmistö on Suomen vähemmistöistä kaikkein pienimpiä, joskin myös yksi äänekkäimmistä.

Ei siis ihme, että tutkimusten mukaan enemmistö suomalaisista suhtautuu vähemmistöihin suvaitsevaisesti. Esimerkiksi saamelaisiin transseksuaaleihin kohdistuvaa aktiivista syrjintää esiintyy varsin vähän.

Vähemmistöjen enemmistö on pieniä, mutta suuriakin vähemmistöjä tavataan, enimmäkseen eteläisen Suomen kaupungeissa.

Esimerkiksi Helsingin suurin vähemmistö koostuu helsinkiläisistä, kun taas Helsingissä asuvien suuri enemmistö koostuu kaupunkiin muualta muuttaneista erilaisista vähemmistöistä kuten keski-ikäisistä lahtelaissyntyisistä korkeasti koulutetuista hammaslankaa säännöllisesti käyttävistä heteromiehistä.

Muita huomattavia suomalaisia vähemmistöjä ovat esimerkiksi romanit, tataarit, Suomen Kansallisoopperan kausikortin haltijat, itseään huonoina kuljettajina pitävät autoilijat ja tavan takaa krapulan vuoksi rokulipäiviä viettävät Paperiliiton jäsenet.

Vähemmistöjen syrjinnän torjuminen on suomalaiseen yhteiskuntakäsitykseen syvälle juurtunut periaate. Keinoina esimerkiksi tavan takaa krapulan vuoksi rokulipäiviä viettäviin Paperiliiton jäseniin kohdistuvan syrjinnän ehkäisyssä ovat ensisijaisesti suositukset, ohjeet ja aktiivinen tiedotustoiminta. Järeämpiin keinoihin on jouduttu turvautumaan hyvin harvoin.

Nykyaikaisessa dynaamisessa, pirstoutuvassa yhteiskunnassa vähemmistöjen rajat ovat häilyväisiä. Tavan takaa krapulan vuoksi rokulipäiviä viettävät, Suomen Kansallisoopperan kausikortin omistavat Paperiliiton tataarijäsenet saattavat hyvinkin ainakin toisinaan pitää itseään myös huonoina kuljettajina. Pohjoismaisessa demokratiassa heillä tuleekin olla siihen täysi oikeus.

Ongelmaksi on muodostumassa se, että vuoden päivät eivät enää riitä kaikkien vähemmistöryhmien muistamiseen liputtamalla.

Yhdistys nimeltä ”Kuntien peruspalvelujen vähentämistä ja sukupuolten välisten palkkaerojen kasvattamista kannattavat, Euroopan Unionin perustuslakiehdotukseen huolellisesti perehtyneet ja suomalaiseen autoverotukseen erittäin tyytyväiset kansalliset euroviisuvoittajat ry.” onkin jättänyt sisäministeriölle kaikkien jäsentensä allekirjoittaman vetoomuksen Aleksis Kiven päivän muuttamiseksi yhdistyksen omaksi liputuspäiväksi.

Perusteluna mainitaan, että Aleksis Kivi on maassamme tällä hetkellä pienempi vähemmistö kuin vetoomuksen jättänyt yhdistys.

Päivän lehti

28.1.2020