Uutiset

Melkein leikkilakko

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen otti hyvin tyytyväisenä vastaan tiedon teknologiateollisuuden lakon päättymisestä. Pukkinen korosti Ylen Aamu-tv:ssä raamisopimuksen ottaneen askeleen eteenpäin.

Pukkisen viestissä ei ole paljon tulkittavaa. EK pitää tärkeänä raamisopimuksen syntymistä. Lakon päättäminen oli suorastaan elinehto laajaan ratkaisuun perustuvien neuvottelujen jatkumiselle.

Palkansaajapuolella tunnelmat olivat sekavia. Valtakunnansovittelija Esa Longan panosta kiiteltiin, samoin saavutettua sovintoa työtaistelun päätymisineen, mutta pinnan alla poreilee myös tyytymättömyyttä.

Teknologiateollisuuden työntekijät lähtivät lakkoon täysillä, voittamaan suuria. Tämän kuvan sai ainakin lakkolaisten mediassa levinneistä kommenteissa.

Työtaistelu alkoi perjantaina ja päättyi maanantaina, joten sitä voi pitää jopa leikkilakkona. Kiistassa oli niin vähän pilkun siirtämistä ja sovittavaa, että lakko olisi ollut vältettävissä pienellä annoksella hyvää tahtoa.

Palkansaajapuoli kaiketi pyrki purkamaan lakolla kentän paineita. Millaisen vastaanoton lopputulos saa, sitä voi vain arvailla. Nurinasta päätellen alkuunkaan kaikki eivät ole tyytyväisiä sovintoon.

Liikehdintä raamisopimuksen ympärillä jatkuu. Vielä kesällä EK tuskin halusi kolmikannasta keskustella, sen sijaan ay-puoli haikaili jo haudatuksi laskettua aikaa pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen tavoin.

EK:n pää kääntyi ja tällä hetkellä se tukee raamisopimusta tiukemmin ja yhtenäisemmin kuin ay-liike!

Paluusta laajoihin kolmikantaratkaisuihin on kuitenkin aivan liian aikaista puhua. EK:n puheista on luettavissa selkokielellä, että poikkeusoloissa suunnasta kohti paikallista sopimista oli tingittävä.

Lyhyestä lakosta huolimatta tilanne oli uhkaava. Aivan paikallaan on kysyä, mikä olisi tilanne syksyn työmarkkinoilla, jos raamisopimus ei painostaisi kaikkia osapuolia malttiin, välttämään selkkauksia työmarkkinoilla.

Laajalla sovinnolla – jos sellainen syntyy – on kallis hinta aikana, jolloin mitään hintaa ei olisi ollut työrauhasta maksaa. Raamisopimuksella oli toki vaihtoehtoja, ne kuitenkin kaatuivat maltin puutteeseen.

Ei pidä unohtaa sitä, että sovinto rahoitetaan tällä kertaa valtion velkaa kasvattamalla. Parempi tämä vaihtoehto on silti kuin työnantajien ja palkansaajien ajautuminen repiviin riitoihin.

Hallituksessa lakon pikainen loppu pelasti SDP:n ja varsinkin työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) kasvot. Ihalainen teki ankarasti työtä raamisopimuksen hyväksi ja työtaistelun päättymiseksi.

Nyt ollaan tilanteessa, missä Ihalaisella on edelleen aihetta EK:n Pukkisen ja Longan tavoin uskoa raamisopimuksen syntyvän.

Ilmassa väreilee oletus, että yhteisen edun vaaliminen on vaikeassa maailmanlaajuisessa taloustilanteessa tärkeämpää kuin ahdas etupiiriajattelu.