Uutiset

Merenkulkijoiden työllisyystilanne tukala – järjestöt esittävät tilapäistä palkkatukea pikaisesti

Koronakriisi uhkaa suomalaisen merenkulun tulevaisuutta. Matkustajalaivavarustamojen lisäksi vaikeuksiin ovat ajautuneet lastialusvarustamot. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt esittävät alalle palkkatukea.
Varustamot ovat huolissaan rahtimääristä. ESL Shippingin M/s Viikki on maailman ensimmäinen LNG:llä kulkeva rahtilaiva. Kuva: Joel Maisalmi
Varustamot ovat huolissaan rahtimääristä. ESL Shippingin M/s Viikki on maailman ensimmäinen LNG:llä kulkeva rahtilaiva. Kuva: Joel Maisalmi

Koronakriisi on vaikeuttanut suomalaisen merenkulun toimintaa merkittävästi. Ensin kaikkialle maailmaan levinnyt virus tyhjensi ja pysäytti suuren osan Itämeren matkustaja-alusliikenteestä, nyt putoavat myös rahtialusvarustamojen rahtien määrät.

– Merenkulun työllisyystilanne on nyt hyvin haastava. Keväällä Merimies-Unionin noin 5200 jäsenestä noin 43 prosenttia oli lomautettuina, heinäkuun lopussa kolmannes. Syksy tuo selvästi lisää haasteita, Suomen Merimies-Unionin liittosihteeri Kenneth Bondas sanoo.

Suomen Varustamojen varatoimitusjohtaja Hans Ahlström on ollut alan edunvalvontatehtävissä yli 30 vuoden ajan ja hänen mukaansa kriisi on pahin hänen uransa aikana.

Ahlströmin mukaan pelkona on, että koronakriisin jälkeen Suomen lipun alla oleva kauppalaivasto on supistunut.

Huoltovarmuuskeskukselta saatu tukea

Huoltovarmuuskeskus on turvannut Suomen merikuljetuksia koronakriisin aiheuttamissa poikkeusolosuhteissa. Huoltovarmuuskeskus varautui jo keväällä tukemaan seitsemää Suomen, Ruotsin ja Viron välillä liikennöivää matkustaja-autolauttaa 45 miljoonalla eurolla.

Huoltovarmuuskeskus perusteli tukea sillä, että matkustaja-autolautoilla on tärkeä tehtävä kumipyörärahdin kuljettajina, ja niillä kulkee paljon elintarvikkeita, lääkkeitä sekä muita huoltovarmuustavaroita. Suuri osa tästä rahdista on välttämätöntä Suomen huoltovarmuudelle ja elinkeinoelämälle.

Kesän aikana osa matkustaja-autolauttavarustamoista on palannut liikenteeseen ja liikennettä on ollut muun muassa Tallinnaan, Riikaan ja Ahvenanmaalle.

Pari rahtialusvarustamoa lopettanut jo

Merenkulkualan huoleksi matkustaja-alusvarustamojen rinnalle ovat nousseet rahtialusvarustamot.

– Koronan vaikutukset leviävät nyt selvästi rahtialuspuolelle, kun Suomen vienti ja tuonti sakkaavat, Bondas sanoo.

Rahtialusten markkinarahdit ovat pudonneet 30 – 50 prosenttia, ja tilanne ei ole paranemassa lähiaikoina. Suuri osa varustamoista tekee tappiota tänä vuonna. Pari pienempää rahtialusvarustamoa on jo päättänyt lopettaa toimintansa, kuusi alusta on päätetty myydä ja viittä rahti- tai matkustaja-alusta makuutetaan satamissa.

Suomen Varustamot ja Suomen Merimies-Unioni esittävät nyt yhteisvoimin, että alalle ryhdyttäisiin maksamaan väliaikaista, EU-komission linjausten sallimaa palkkatukea. Tuella turvattaisiin suomalaisten merenkulkijoiden työllisyys koronakriisin yli. Suomen Varustamojen Ahlströmin mukaan työllisyystukea tarvittaisiin nopeasti. Bondas suhtautuu optimistisesti mahdollisuuteen saada alalle palkkatukea, koska ministeriöissä tunnetaan merenkulkualan tilanne.

Työllisyys vaakalaudalla

Suomessa toimii 22 yksityistä varustamoa.

Suomen varustamojen aluksilla työskentelee noin 7000 henkilöä.

Varustamojen yhteenlaskettu liikevaihto on noin 2,3 miljardia euroa.

Merikuljetusten osuus Suomen tuonnista on noin 80 prosenttia ja viennistä noin 90 prosenttia.

Koronakriisi vaikeuttaa varustamojen toimintaa merkittävästi.

Matkustaja-autolauttaliikenteessä matkustajamäärät ovat pudonneet jopa 85 prosenttia.

Rahtialuksien rahdit ovat vähentyneet 30-50 prosenttia.

Laivojen miehistöstä keväällä oli lomautettuina yli 40 prosenttia ja heinäkuussa noin kolmannes.

Huoltovarmuuskeskus tuki keväällä matkustaja-autolauttavarustamoja, jotta voitiin turvata Suomen tärkeät tavaravirrat.

Päivän lehti

24.9.2020

Fingerpori

comic