Uutiset

Merillä runsaasti vakavia tapauksia

Suomen meriliikennekeskukset joutuvat puuttumaan laivojen ohjaukseen vuosittain tuhansia kertoja, joista noin sata on vakavia tapauksia. Suurin osa tapahtuu Itämerellä, mutta luvuissa on mukana myös Saimaa.

Näin kertoo Liikenneviraston meriliikenteen ohjausyksikön päällikkö Thomas Erlund.

Vakaviksi tapauksiksi luetaan muun muassa väärälle väyläosuuksille menemiset, törmäyskurssit ja karilleajovaara.

Luku on vuodelta 2015, mutta Erlundin mukaan se on pysynyt samalla tasolla. Erlund kertoo, että noin sata vakavaa tapausta saa, kun huomioidaan reittijakojärjestelmien, kansainvälisten merialueiden ja Suomen VTS (Vessel Traffic Service) -alueiden raporttien lukemat.

Yksi vakava puuttuminen tilastoitiin joulukuun 18. päivä, kun kaksi öljytankkeria oli törmätä Hangon eteläpuolella.

– Vakavammissa tilanteissa kyse on yleensä siitä, ettei langan toisessa päässä oleva tiedä, mitä tekee. Tämä tapaus oli sellainen. Vaikutti siltä, että isomman tankkerin päällystö ei tiennyt, mitä teki, Erlund kertoo.

Erlundin mukaan tällaiset kahden aluksen läheltä piti -tilanteet ovat harvinaisia, mutta ei osaa arvioida niiden tarkkaa määrää.

Onnettomuuksilta ei ole vältytty. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille saapuneiden merionnettomuusilmoitusten perusteella onnettomuuksia sattui Suomen aluevesillä viime vuonna 41, joista 34 oli karilleajoa, pohjakosketusta, törmäystä tai yhteentörmäystä. Erlundin mukaan suurin osa näistä on sellaisia, joihin VTS-keskuksilla ei ollut mahdollisuutta puuttua, eli joukossa on esimerkiksi laituriin törmäämisiä.

– On merelläkin sattuneita onnettomuuksia, mutta onneksi ne ovat harvinaisia eivätkä vakavia, Erlund kertoo.

Erlundin mukaan Suomenlahdella itä–länsi -suunnassa käy nyt noin 18 000 yli 300 nettotonnia painavaa alusta vuodessa, kun 2010 niitä oli noin 23 000. Tilastossa ovat Suomenlahdelle tulevat ja sieltä lähtevät alukset. Esimerkiksi Venäjä-pakotteiden ja laivojen suurentumisen arvioidaan vaikuttaneen määriin.

Vaikka teknologia on lisännyt turvallisuutta, se tuottaa Erlundin mukaan myös haastetta.

– Laivojen navigointivarustus on niin moderni, että perämies ei välttämättä osaa käyttää järjestelmää tehokkaasti. Järjestelmään myös luotetaan joskus liikaa.

Näin kävi vuonna 2013, kun kreikkalainen tankkeri oli ajaa karille Suursaaren lähistöllä. Navigointijärjestelmä ei hälyttänyt matalikosta reittisuunnitelmaa tehtäessä ja keskus puuttui tilanteeseen.

– Kun teknologia korostuu, liikenteenohjaus painottuu maapuolelle ja meidän vastuu kasvaa.

Trafin mukaan monen onnettomuuden taustalla on joidenkin varustamojen ja laivojen puutteellinen turvallisuuskulttuuri. Trafin merenkulkujohtajan Tuomas Roudan mielestä tähän voivat vaikuttaa taloudellisesti vaikeat ajat.

– Saattaa näkyä siten, että säästetään väärässä kohdassa eli turvallisuudessa. Suurin osa varustamoista hoitaa asiansa erittäin hyvin, Routa kertoo.

Roudan mukaan kokonaistilanne meriturvallisuudessa on kuitenkin edelleen hyvä.

Päivän lehti

19.1.2020