Uutiset

Merivoimien korvettihankinnalle kritiikkiä hallituspuolueesta – Yrttiaho epäilee laivoja käytettävän ulkomailla

Vasemmistoliiton kansanedustajan Johannes Yrttiahon mukaan eduskunta on pidetty pimennossa puolustushankinnoista. Korvettien koon kasvu ja kustannusarvion nousu tulivat yllätyksenä. Yrttiaho kysyy, mikä on korvettien todellinen käyttötarkoitus.
Neljä korvettia muodostaa Suomen merivoimien selkärangan 2020-luvun lopulta alkaen. Yhden pituus on lopulta 114 metriä. Kuva: Anna Kilponen
Neljä korvettia muodostaa Suomen merivoimien selkärangan 2020-luvun lopulta alkaen. Yhden pituus on lopulta 114 metriä. Kuva: Anna Kilponen

Merivoimien neljän korvetin hankintaan oli varattu reilut 1,2 miljardia euroa. Yllätys oli suuri, kun korvettien hankintapäätöstä julkaistessa budjetti oli venynyt yli 1,3 miljardiin.

Samalla Rauman telakalta tilattavien korvettien koko kasvoi ilmoitusasiana 114 metriin. Valmistelun alkaessa mitat olivat 90–100 metriä. Suunnitelmat kasvoivat vuosien mittaan.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho jätti korveteista kirjallisen kysymyksen puolustusministeri Antti Kaikkoselle (kesk.), joka Yrttiahon tapaan edustaa hallituspuoluetta.

– Hankinta on ollut tiukasti puolustushallinnon käsissä. Poliitikoilla ei ole tiedonsaantimahdollisuutta, ennen kuin rahaa käytetään, perustelee Yrttiaho kysymystä hallituskumppaneille.

Kooltaan kuin fregatit

Yrttiaho painottaa, että korvetit ovat puolustusministeriön omien määreiden mukaan uppoamaltaan 600–3 000 tonnia. Fregatit taas ovat 2 500–6 000 tonnia. Nyt tilattavien monitoimikorvettien uppoama on 3 900 tonnia.

– Jos alun perin olisi ajettu fregattia, se olisi synnyttänyt vastarinnan, uskoo Yrttiaho.

Hän kysyykin puolustusministeriltä, onko alushankkeen suurenemisen salailu ollut tietoista ja onko suureneminen syynä budjetin ylitykseen.

Merivoimien komentaja, lippueamiraali Jori Harju kirjoitti blogissaan torstaina 26. syyskuuta, että monitoimikorvetti on suunniteltu toimimaan Itämeren olosuhteissa rannikon läheisyydessä ja rannikolla, ei valtameriolosuhteissa.

Kokoa puolustaa Harjun mukaan lisäasekuorma, jonka korvetin syväys mahdollistaa. Hyödyt tulevat avomerellä, miinoitustehtävissä ja jäänkestävyydessä. Saaristossa pystytään silti liikkumaan riittävän laajasti.

Mikä on todellinen käyttötarkoitus?

Turkulainen Yrttiaho epäilee, että korvettien kaikkia käyttötarkoituksia ei ole kerrottu julkisuuteen.

Korvettien suuri koko ja mittava aseistus mahdollistavat Yrttiahon mukaan monenlaisiin operaatioihin osallistumisen maailman merillä, mukaan lukien Nato-operaatiot.

– Suomi on tehnyt USA:n kanssa tutkimusyhteistyötä, ja korvetin mitat ovat aika lailla samat kuin Freedom-luokan LCS-rannikkotaistelualuksilla, sanoo Yrttiaho.

LCS (Littoral Combat Ship) on Lockheed Martinin projekti, jonka laivat on otettu 2010-luvulla Yhdysvalloissa laajemmin palveluskäyttöön. Lockheed Martin on mukana myös Suomen hävittäjäkilpailussa F-35-hävittäjällään.

Suomi valitsi kuitenkin Saabin asejärjestelmät korvetteihinsa, vaikka Lockheed Martin tarjosi omiaan. Yrttiaho ei kuitenkaan monen muun puoluetoverinsa mukaan varauksetta ylistä Saabia.

– En ihan ymmärrä, miksi Saabin aseet olisivat parempia. Saab on mennyt yhteistyöhön Nato-taustaisten maiden kanssa.

Asehankinnoista keskusteltava

Yrttiaho suhtautuu kriittisesti myös hankittavien hävittäjien määrään ja vaatii julkista keskustelua.

– Pelkään, ettei 10 miljardia euroa riitä. Tulevien vuosien budjetin pahin rasite ovat asehankinnat. Koko ajan väläytellään muualle leikkauksia.