Uutiset

Metsäalan rytmihäiriö jää tilapäiseksi

Metsäteollisuudessamme on osaamista enempään kuin bulkkitavaran tuotantoon.

Lomaseisokkeihin valmistautuva sahateollisuus ennakoi syksyksi puupulaa ja sen myötä joidenkin sahojen seisokkeja. Kotimaan puumarkkinoilla on parhaillaan menossa rytmihäiriö, joka ainakin osin johtuu metsäverotuksen muutoksesta vuodenvaiheessa.

Tuolloin metsien pinta-alaan perustuva verotus loppui ja kaikki metsänomistajat maksavat veroa puun myyntituloistaan.

Viime syksynä kauppaa tehtiin paikoin ylikierroksilla, kun pinta-alaverotetut metsänomistajat myivät leimikoitaan uudistuksen kannustamina.

Vuoden alusta puukauppa onkin käynyt madellen. Intoa kauppoihin ei ole hinnankorotuksia odottelevilla myyjillä. Monet ostajatkin jarruttelivat koko kevään ainakin tiettyjen puutavaralajien hankintaa.

Toinen teollisuuden puuhuoltoa häiritsevä syy on tuontipuun toimitusten tuntuva vähentyminen. Venäjältä on tuotu lähes neljännes Suomessa jalostettavasta raakapuusta. Se on ollut kilpailukykyistä ja teollisuus on sen myötä kyennyt hillitsemään kotimaisia paineita metsänomistajille maksettaviin kantohintoihin.

Venäjä on ilmoittanut perustavansa Suomen lähialueille useita sahoja ja muita puunjalostuslaitoksia. Osa yrityksistä rakennetaan yhteistyössä ulkomaisten sijoittajien kanssa, osa yksinomaan kansallisin voimin.

Venäläiset ovat muuttaneet strategiaansa. He haluavat muuttua raaka-aineen myyjistä jalostajiksi ja siten kartuttaa tulojaan. Investoinnit puolestaan rahoitetaan maahan tulvivilla energiatuloilla.

Tuontipuun virtaa kangertavat myös lukuisat, joskus perin epämääräiset tullit, verot ja maksut, joita venäläisviranomaiset ovat puulle asettaneet.

Suomen metsät tuottavat vuosittain yli 80 miljoonaa puukuutiota. Vastaavasti teollisuuden tarve on 70-75 miljoonaa kuutiota. Vuosittain kertyy muutaman miljoonan motin hakkuusäästö, osa metsistä on selvästi vajaakäytössä.

Metsäteollisuudessa menossa olevien rakennemuutosten ennakoidaan pyyhkäisevän mennessään muutaman paperitehtaan ja suursahan. UPM Kymmenen Voikkaan alasajo on ensimmäinen, mutta ei välttämättä ainoa.

Toisaalta yksikkökoko on Suomessa kasvamassa ja tuotevalikoima uudistumassa. Tämä on oikea suunta, sillä metsäteollisuudessamme on osaamista enempään kuin bulkkitavaran tuotantoon. Jalostusastetta on nostettava, sillä sellua osaavat keittää ja lankkuja sahata kaikki metsäteollisuusmaat.

Tämänhetkinen puukaupan alavire jää tilapäiseksi häiriöksi. Suomalaiselle puulle on vastakin kysyntää.

Teollisuuden puunsaantia tukee myös metsien energiakäytön lisääntyminen. Nykyisillä öljyn ja sähkön hinnoilla mielenkiinto harvennuspuuhun ja hakkuutähteisiin, jopa kantoihin, on virinnyt ennen näkemättömän korkealle.

Jos Venäjä lähivuosina ilmaantuu perinteisille markkina-alueille, suomalaisyhtiöillä on oltava tarjottavanaan uudistunut, monipuolinen ja nykyaikainen tuotevalikoima. Näin pitää olla siitä huolimatta, vaikka venäläiset eivät yltäisikään asettamiinsa tavoitteisiin.