Uutiset

Metsäkoneiden ketjujen kipinät todennäköisin syy Pyhärannan metsäpalolle — Kuljettajat syyteharkintaan 400 000 euron vahingoista

Poliisi epäilee kahta metsäkoneen kuljettajaa Lounais-Suomen Pyhärannassa heinäkuussa 40 hehtaaria metsää tuhonneesta maastopalosta.
Lounais-Suomessa sijaitsevassa Pyhärannassa 40 hehtaaria metsää tuhonnutta paloa sammutettiin viime heinäkuussa kaikin voimin.

Poliisi epäilee Lounais-Suomessa sijaitsevan Pyhärannan heinäkuisesta metsäpalosta kahta metsäkoneenkuljettajaa. Juttu siirtyy syyteharkintaan kuluvan viikon aikana rikosnimikkeellä yleisvaaran tuottamus.

– Tämä ei missään nimessä ollut yksinkertainen asia, mutta onneksi poliisin ei tarvitse tehdä jutussa päätöstä, kommentoi komisario Kirsi Koskinen Lounais-Suomen poliisista.

– Se, syyllistyivätkö epäillyt toiminnallaan rikokseen, on nyt syyttäjän ja viime kädessä tuomioistuimen harkinnassa.

Pyhärannassa viime heinäkuussa roihunnut maastopalo tuhosi arviolta 40 hehtaaria metsää. Poliisin selvitysten mukaan alueella tehtiin viikon ajan hakkuutöitä ennen maastopalon syttymistä.

Poliisin esitutkinnassa palon tarkkaa syttymissyytä ei onnistuttu selvittämään. Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että kuiva kangasmaasto syttyi tuleen metsänhakkuukoneiden ketjuista syntyneistä kipinöistä.

Maastopalo alkoi samalta alueelta, jossa eräs metsänomistaja ja yksi metsäkoneenkuljettaja havaitsivat maaston savuttamista palon syttymistä edeltävänä aamuna. Kyseiset henkilöt kertoivat poliisille kastelleensa kivikkoista maastoa vedellä.

Kumpikaan heistä ei kuitenkaan ilmoittanut käryävästä metsänpohjasta hätäkeskukseen.

Käryävän paikan ylitse oli ajettu aiempina päivinä sekä hakkuu- että ajokoneella. Työkoneiden renkaissa oli ketjut, jotka saattavat iskeä kipinää esimerkiksi kiviin osuessaan.

Luontovalvojan lausunnon mukaan kipinät ovat jopa todennäköisiä alueella, jolla on kiviä tai kalliota maanpinnan läheisyydessä. Poliisin todistajana kuulema palomestari merkitsikin kyseisen kangasmaaston palon syttymispaikaksi.

Pyhärannan alueella oli syttymisaikaan erittäin kuivaa. Ilmatieteenlaitoksen poliisille antaman lausunnon mukaan ajanjakso oli toiseksi kuivin vuoden 1965 jälkeen.

– Maastopaloindeksi oli erittäin korkea eli 5,5 vaihteluvälillä 1–6, Koskinen kuvailee.

Metsäpalovaara oli yleisesti tiedossa ja kesän poikkeuksellisesta kuivuudesta uutisoitiin jatkuvasti tiedotusvälineissä. Poliisin selvityksen mukaan myös hakkuun toimeksiantaja oli ohjeistanut kesän aluksi hakkuutyöläisiä paloturvallisuusasioista.

Poliisi kertoo pyrkineensä selvittämään esitutkinnassa mahdollisimman tarkasti alueella metsätöissä toimineiden henkilöiden huolellisuusastetta.

Yleisvaaran tuottamus on rikos, joka voi johtua tahallisuuden lisäksi huolimattomuudesta. Rangaistus siitä on sakkoja tai enintään vuosi vankeutta.

Pyhärannan metsäpalo oli erittäin raju ja sammutus jälkisammutustöineen kesti useita viikkoja. Sammutustöihin, evakuoimiseen ja eristämiseen käytettiin merkittävästi viranomaisresursseja ja apuvoimia kutsuttiin sammutustöihin ympäri maata.

Metsätalouden kokonaismenetykset olivat noin 400 000 euroa. Lisäksi alueella tuhoutui talousrakennuksia ja irtainta omaisuutta.