Uutiset

Metsälain muutos vahvistaa metsänomistajien päätösvaltaa

Metsälakia ollaan uudistamassa. Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen uuden toiminnanjohtajan Eija Valliuksen mukaan hanke kertoo metsänomistajien arvojen muuttumisesta.

-Taloudellisten arvojen rinnalle metsien hoidossa ovat tulleet muun muassa virkistykselliset, luonnonsuojelulliset ja maisemalliset arvot. Noin kolmannes metsänomistajista on monitavoitteellisia, mutta heillä on myös selvä taloudellinen tavoite metsän kasvattamisessa. Osa metsänomistajista taas painottaa selkeästi nykyistä enemmän metsien taloudellista tuottoa.

Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen tavoitteena on muun muassa edistää metsänomistajien harjoittaman metsätalouden kannattavuutta.

-Jatkossa meidän on kyettävä tarjoamaan mielekäs vaihtoehto myös sellaisille metsänomistajille, jotka kokevat perinteisen metsänhoidon käytännöt vieraaksi. Tarjolle on tuotava erilaisia metsänhoidon vaihtoehtoja ja selvitettävä metsänomistajille niiden vaikutukset metsän myöhempään kehitykseen ja metsien taloudelliseen tuottoon pitkällä aikavälillä.

-Metsänomistajien neuvonnassa taloudellinen kannattavuus tulee jatkossakin olemaan keskeisellä sijalla, mutta myös muita metsänomistajien asettamia metsänkasvatuksen tavoitteita tulee kunnioittaa, Vallius painottaa.

Arvon säilymisestä tulee pitää kiinni

Metsälain uudistamista selvittänyt työryhmä esittää, että metsälain on jatkossa paremmin otettava huomioon metsänomistajien erilaiset tavoitteet. Työryhmä myös lisäisi vaihtoehtoja metsänkäsittelyn säädöksiin ja suosituksiin. Samalla lisättäisiin metsänomistajien päätösvaltaa, mutta myös vastuuta metsäomaisuuden hoidossa ja arvon säilyttämisessä.

-Uutta olisi muun muassa se, että eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus ja pienaukkohakkuut hyväksyttäisiin metsänkäyttömenetelminä, ja kasvatushakkuita koskevaa sääntelyä yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Sen sijaan metsien käytön kestävyyden varmistava uudistamisvelvoite säilytetään uudessakin laissa. Tavoitteena on, että metsätalous on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää, Vallius selvittää.

Hän pitää tärkeänä sitä, että metsälain uudistamisen myötä metsien laatu ja metsätilojen arvo ei heikkenisi. Tämä edellyttää metsänomistajan aktiivisuutta metsäasioidensa hoidossa.

-Metsien käsittelyä koskevaa yksityiskohtaista säätelyä on tarkoitus vähentää. Metsänomistajien harkintaan, päätöksentekoon ja vastuuseen omien metsävarojen hoidossa luotettaisiin aikaisempaa enemmän. Tässä tilanteessa metsänhoitoyhdistysten keskeisimpänä tehtävänä on pitää huolta siitä, että metsänomistaja tekisi metsänkäsittelyä koskevat ratkaisut tietoisena niiden mahdollisista seurauksista, niin hyvistä kuin huonoistakin. Tämä onnistuisi parhaiten, jos metsänomistaja hoitaisi keskitetysti metsätilaansa koskevia asioita yhdessä metsänhoitoyhdistyksensä kanssa.

Tilakoko taloudellisesti järkeväksi

Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykset ovat käynnistäneet Hämäläiset metsät sukupolvelta toiselle -hankkeen, jonka tavoitteena on edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia sekä toimimattomien yhteisomistusmuotojen, kuten kuolinpesien purkamista.

Metsätilanomistajien keski-ikä on Suomessa 60 vuotta ja alle 40-vuotiaita metsätilan omistajia on vain kuusi prosenttia. Yli 60-vuotiaat omistavat yksityismetsistä reilun puolet. Ikääntymisen seurauksena tilojen metsätaloudellinen toiminta on usein passivoitunut ja puun myynti vähentynyt.

-Tavoitteena on estää tai ainakin pysäyttää metsätilojen pirstoutuminen, jolloin tila saadaan siirrettyä metsäasioista kiinnostuneelle jatkajalle ja tilakoko pysymään taloudellisesti järkevänä metsätalouden harjoittamisen kannalta, Vallius sanoo. (HäSa)