Uutiset

Metsäteollisuuden on uudistuttava

Suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat julkaisseet viime vuodelta huonoja tilinpäätöksiä. Voitot ovat kutistuneet ja niiden myötä myös usko kotimaan investointeihin.

Katseet on suunnattu toisaalle. Kaukoidän ohella myös Etelä-Amerikka koetaan mielenkiintoisena tuotanto- ja myös markkina-alueena.

Huonoja tuloksia on yritetty selittää viime kesän työmarkkinakiistalla, jonka takia paperikoneet seisoivat kuutisen viikkoa. Tuotantokatkos toki kaventaa tulosta, mutta syyt huonoon menestykseen ovat monitahoisia.

Suomen metsäviennin päämarkkina-alueella Euroopassa metsäteollisuustuotteiden tarjonta on kasvanut. Niin peruspapereista kuin sahatavarastakin on jo pitkään ollut ylitarjontaa. Vientihintojen kehitys ei ole viime vuosina ollut suotuisaa eikä vahva eurokaan ole kauppoja voidellut. Samanaikaisesti tuotantokustannukset ovat kohonneet muun muassa palkkojen nousun ja energian kallistumisen myötä.

Metsäteollisuus on Suomelle edelleen elintärkeä, vaikka se onkin jäänyt Nokia-vetoisen teknologiateollisuuden varjoon. Siksi uutiset sen investointihaluttomuudesta on syytä ottaa vakavasti. Ellei uusia paperikoneita rakenneta ja vanhoja modernisoida, ajanoloon metsäteollisuus taantuu ja lopulta kuihtuu.

Juuri nyt metsäjättien johtajien puheita siivittää halu painaa raakapuun hintaa alemmaksi, kyykyttää uudistushalutonta työntekijäpuolta muun muassa ulkoistamalla ja ojentaa ympäristöjärjestöjä sekä samalla valtiovaltaa liiasta suojeluinnosta.

Kotikutoisia ongelmia ei ole syytä vähätellä, mutta ei paisutellakaan. Pitkälle jalostettujen paperituotteiden tuotanto on automatisoitu, eivätkä henkilöstökulut tai puun kantohinta näyttele kovinkaan suurta osaa. Sahatavarassa näillä menoerillä on toki keskeinen merkitys.

Metsäteollisuuden tuloksen ja tulevaisuuden ratkaisevat ensisijaisesti markkinoilta saatava hinta. Se puolestaan riippuu markkinatilanteesta, kulloisestakin kysynnästä ja tarjonnasta.

On ilmeistä, että Suomen metsäviennin päämarkkina-alueelle ylitarjonta on tullut jäädäkseen. Muun muassa sanomalehtipaperi valmistetaan jo pääosin kierrätysmateriaalista eikä metsävarojen sijainnilla ole enää entistä merkitystä.

Tuskin metsäteollisuus sentään aikoo tyystin lähteä Suomesta. Mutta pelkän äärimmilleen kilpaillun bulkkitavaran tuotannolla ei pitkään menestytä. Suomalainen osaaminen niin metsänhoidossa, tuotantoteknolgiassa kuin paperikoneiden valmistuksessakin luo hyvät edellytykset lisätä pitkälle jalostettujen tuotteiden valmistusta.

Kansainvälistyneiden metsäjättien pitää olla siellä, missä tapahtuu. Se ei silti automaattisesti tarkoita sitä, että ne kääntäisivät tyystin selkänsä kotimaalleen. Peliä ei ole menetetty, mutta vanhalla tuotantorakenteella ei enää menestytä. Kriittinen tarkastelu on ajankohtainen ja hyödyllinen.

Jos huonot tulokset siivittävät uudistuksia, tappiot kääntyvät ajanoloon voitoiksi.

Päivän lehti

29.5.2020