Uutiset

Miehellä on miehen klapit

Tapio Lahtinen

Eräänä aamuna tiettyyn ikään ehtinyt mies tarkastelee kahvikuppiaan ja toteaa, että se on täydellinen.

Siinä ei ole mitään parannettavaa. Se on juuri sopivan kokoinen ja näköinen. Nuoruuden kömpelöt kahvimukit ovat enää pelkkä ikävä muisto.

Vain tästä kupista tiettyyn ikään ehtinyt mies haluaa juoda täsmälleen sopivan määrän kahvia – kaksi kupillista – loppuikänsä jokaisena aamuna aina samalla kellonlyömällä ennen töihin lähtöä.

Eikä pelkästään kahvikuppi ole täydellinen, mies toteaa hetken mietittyään. Kaiken kaikkiaan, miten päin tahansa ajatellen, maailma on valmis.

Valmiissa maailmassa asiat ovat juuri tietyn ikäisen miehen tarpeisiin sopivan kokoisia.

Ajatellaan nyt vaikka tavaratalon liukuportaita, jotka on luotu, jotta juuri tietyn ikäinen ja kokoinen mies voi niissä edetä luontevasti vilkuilematta edellään ja takanaan kompuroivia lapsia tai äheltäviä vanhuksia.

Kahvat, kaiteet ja ovikellot niinikään ovat kaikki juuri oikealla korkeudella, samoin kuin miestenlehdet R-kioskilla, kivasti siinä tietyn ikäisen miehen silmän tasalla.

Kaikki tarpeellinen musiikki on jo sävelletty. Tuntematon sotilas on sekä kirjoitettu että filmattu. Lännenfilmien tuotanto on lopetettu, koska riittävä määrä on jo saatu valmiiksi. Uusiin avauksiin ei tälläkään elämänalueella siis ole aihetta.

Valmiissa maailmassa on tarpeeksi kaikkea, paitsi ehkä parkkipaikkoja.

Pientä hienosäätöä valmiskin maailma toki aina vaatii, mutta ei mitään sellaista, joka koskisi tiettyyn ikään ehtinyttä miestä. Kohennustarpeet liittyvät lähinnä naisiin, lapsiin ja suurpetokantoihin, joiden sääntelyn suunnittelu tarjoaa miehelle sopivasti aihetta seminaarien ja palavereiden pitämiseen.

Samoin erilaisten hallintorajojen hienosäätö. Valmiissa maailmassa tietyn ikäinen mies mieluusti puuhastelee erilaisten hoitopiirien ja seuturajojen kimpussa, koska niiden uudelleenpiirtelyn jälkeenkin ne ovat tietyn ikäisen miehen kannalta täsmälleen sopivat.

Tietyn ikäinen mies ajattelee, että valmiiksi tullut maailma on kuin pino kuivia koivuklapeja – rakennelma, joka on yhtaikaa sekä lopullisen täydellinen että loputtomasti viimeisteltävissä.

Aamulla mies lähtee työmaalleen kuin puuliiteriin ja alkaa järjestellä klapejaan. Tuosta siirtyy yksi klapi rivin päästä toiseen päähän ja toinen vähän pienempi matkaa toiseen suuntaan. Huomenna on ehkä syytä tarkastella tilannetta uudelleen ja siirtää klapit takaisin entisille paikoilleen, mies aprikoi.

Päivän päätyttyä tietyn ikäinen mies menee nukkumaan. Mikäs on nukkuessa, valmiissa maailmassa.

Tyyny pään alla on aina se sama: juuri sopivasti litteä, ei liian pöyheä eikä liian kova. Ainoa oikea, täydellinen tyyny.

Maailma on valmis.