Uutiset

Miehet äänestävät miestä, nuoret luottavat nuoriin

Hämeenlinnalainen perheenäiti Iina Mikkonen ei vielä viikolla tiennyt, ketä hän tänään äänestää. – Nainen hän on, se on selvä, mutta eiköhän se lopullinen päätös synny vasta kopissa, Mikkonen kertoo.

Hän on äänestänyt naista jokaisissa vaaleissa. Tällä kertaa hän valitsee ehdokkaansa niiden naisten joukosta, jotka pitävät esillä lapsiperheiden ja vanhusten asioita. Puolueella tai ehdokkaan iällä ei ole niin väliä.

Hämeenlinnalainen Iina Mikkonen äänestää aina periaatteen vuoksi naista. Tytär Lotta Tamminen takaa sen, että äiti on kiinnostunut etenkin lapsiperheiden asioita ajavista ehdokkaista. Terho Aalto/HäSa

– Puolue on vaihdellut vaaleista toiseen, vaikka äänestänkin mielelläni vihreitä, Mikkonen sanoo.

Toisin kuin yleisesti luullaan, vain noin puolet naisista toimii Mikkosen lailla. Itse asiassa miehet suosivat omaa sukupuoltaan selvästi useammin kuin naiset, toteaa tutkijatohtori Anne Maria Holli Helsingin yliopistosta.

Sukupuoliäänestämistä tutkinut valtiotieteilijä kertoo, että ehdokkaan sukupuolella on huomattava merkitys etenkin eduskuntavaaleissa.

– Naisetkin ovat viime vuosina alkaneet entistä enemmän äänestää naisia, mutta miehillä oman sukupuolen suosiminen tai epäluulo naisehdokkaita kohtaan on paljon vahvempi, Holli sanoo.

Tottumus ajaa äänestämään

28-vuotias Tuomas Helminen huolehti kansalaisvelvollisuudestaan jo ennakkoon, sillä hän on tänään lomamatkalla.

– Yleensä olen valinnut ehdokkaani henkilön mukaan, jos se vain on ollut mahdollista. Minulle on ihan sama, minkä ikäinen ehdokas on tai onko hän mies vai nainen, Helminen sanoo.

Nuori hämeenlinnalaismies kuuluu siihen viimeisten vuosikymmenten aikana kasvaneeseen miesjoukkoon, jotka voivat äänestää niin miestä kuin naistakin.

Kun vielä vuonna 1970 miehistä vain seitsemän prosenttia äänesti naisehdokasta, viime eduskuntavaaleissa naiselle antoi äänensä 30 prosenttia miehistä. Samana vuonna 43 prosenttia naisista äänesti puolestaan miesehdokasta.

Hollin työryhmä tutki viime presidentinvaaleissa sukupuolen mukaan äänestäneiden perusteita käyttäytymiselleen.

– Näyttää siltä, että naiset äänestävät omaa sukupuoltaan poliittisemmin kuin miehet. Naiset esimerkiksi perustelivat paljon tarkemmin, mitä heille tärkeitä asioita naisehdokkaat heidän mielestään ajoivat.

Tutkijat tulkitsivat tuloksia siten, että lähinnä tottumus ajaa miehet äänestämään miehiä.

– Miehet valitsevat miesehdokkaan ikään kuin automaattisemmin, asiaa sen enempää pohtimatta. Tämä liittyy siihen, minkä vuoksi naisia on vähemmän kaikilla poliittisilla paikoilla, Holli toteaa.

Ehdokkaan ikä ratkaisee

22-vuotias Sari Tolvanen kävi äänestämässä Hämeenlinnan kaupunginkirjastolla tiistaina.

– Haluaisin eduskuntaan nykyistä enemmän nuoria, jotka ajaisivat opiskeljoiden asioita. Nuoria ehdokkaita ei ole mielestäni tarpeeksi, Tolvanen sanoo.

22-vuotias Sari Tolvanen kaipaisi lisää nuoria eduskuntaan ja ehdokkaiksi. Tähän mennessä hän on äänestänyt sekä miestä että naista. Terho Aalto/HäSa

Vaikka kokeekin äänestävänsä nimenomaan henkilöä, hän kertoo antaneensa parissa viime vaaleissa äänensä myös samalle puolueelle kuin nyt. Sen sijaan ehdokkaan sukupuolella ei ole hänelle merkitystä.

Nuorisotutkija Kari Paakkunainen Helsingin yliopistosta kertoo, että nuorten keskuudessa sukupolvitekijä on jo ohittanut merkittävyydessään sukupuolikysymyksen.

– Viimesyksyinen asennetutkimuksemme osoitti, että enemmistö alle 30-vuotiaista näkee politiikan jopa sukupolvien välisenä kamppailuna.

Hänen mukaansa nuoret korostivat muun muassa opintotukeen ja pätkätöihin liittyviä asioita ja olisivat valmiita myös puuttumaan suurten ikäluokkien etuisuuksiin.

– Arvioimme, että jos jotkut ehdokkaat haluaisivat toimia tämän ajatuksen pohjalta, he saattaisivat saada aika paljon ääniä. Ajattelimme, että näistä eduskuntavaaleista voisi tulla sukupolvipoliittisesti lämpimät vaalit, mutta eihän näitä asioita ole juurikaan puolueissa esillä pidetty, Paakkunainen sanoo.

Lupauspolitiikka ei enää pure

Tuomas Helminen kertoo, että eniten hänen äänestyspäätökseensä vaikuttaa se, keitä hän ei varmasti halua nähdä eduskunnassa. Hän ei voisi kuvitellakaan äänestävänsä esimerkiksi sellaisia ehdokkaita, jotka näkyvät paljon julkisuudessa.

– Haluan uusia kasvoja eduskuntaan.

Tällä kertaa Helminen äänesti entuudestaan tuntemaansa henkilöä.

– Valinta oli helppo. Mutta silloin, kun minulla ei ole selvää suosikkia, valitsen ihan periaatteen vuoksi sellaisen, joka ei ole käyttänyt vaaleihin 50 000 euroa. Ei kansanedustajan paikka saisi olla rahasta kiinni, Helminen sanoo.

Paakkunainen näkee Helmisen uudenlaisen äänestäjäsukupolven edustajana.

– He haluavat valita tärkeiksi katsomilleen asioille nimenomaan edustajia, ei mitään pölynimurikauppiaita, jotka tulevat äänestäjän iholla kauppaamaan omaa palveluaan ja poliittista tavaraansa.

Paakkunaisen mukaan nuoret eivät innostu siitä, että poliitikot ottavat selvää, mitä tietyt äänestäjäryhmät ajattelevat ja sen jälkeen yrittävät miellyttää niitä.

– Tästä sen enempää kuin myöskään lupausten politiikan jatkamisesta ei enää pidetä, Paakkunainen sanoo.

Ehdokas ajaa ohi puolueen

Viimesyksyisen asennetutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaista kaksi kolmasosaa valitsee ensin ehdokkaan ja vasta sitten puolueen, jota äänestää.

Paakkunainen kuitenkin tarkentaa, etteivät nuoret valitse ehdokastaan mitenkään pinnallisin perustein. Ne liittyvät hyvin pitkälti ehdokkaan arvoihin ja poliittisiin kantoihin, jopa aatteisiin.

– Nuoret eivät suinkaan korosta ehdokkaan julkisuutta, imagoa, ammattia tai edes asiantuntijuutta, vaan perusteet ovat yllättävän poliittisia ja pohdittuja, Paakkunainen sanoo.

Hänen mielestään yksilöllinen tapa äänestää voi tulevaisuudessa tehdä vaaleista entistä kiinnostavampia. 1910-luvun lopulta 1970-luvulle saakka oikeiston ja vasemmiston välinen edustajasuhde eduskunnassa muuttui vain parin prosenttiyksikön verran.

– Jos nuoret liikkuvat oikeasti sukupolvesta ja puolueesta toiseen, sehän tekee vaaleista oikean vaalin, siis valinnan, Paakkunainen sanoo. (HäSa)

Menot