Uutiset

Mielen ongelmiin on saatava apua nopeasti ja läheltä

Kuva: Pekka Peura
Kuva: Pekka Peura

Lapsuuskodin naapurissa asui henkilö, joka nykykielellä oli psyykkisesti sairastunut. Sairaus kuritti tavalla, joka aiheutti joskus harmaita hiuksia myös muille saman talon asukkaille.

Elettiin 1980-luvun alkuvuosia. Maailma oli mustavalkoinen ja vaikeista asioista vaiettiin. Lapselle naapurin ”kohtaukset” selitettiin yliolkaisesti ja annettiin ymmärtää, ettei naapurilla ole kaikki aivan kohdallaan. Parempi antaa olla omissa oloissaan eikä puuttua mihinkään.

Noin neljäkymmentä vuotta sitten mielenterveysongelmat olivat asioita, joista puhuttiin lähinnä kuiskaten tai juoruillen. Pienessä kaupungissa käynti psykologilla tai psykiatrilla olisi tarkoittanut ikuista stigmaa eli kansankielellä sanottuna hullun leimaa.

Silloin kyse oli paitsi peloista ja ennakkoluuloista, myös tietämättömyydestä. Kuinka selittää vaikeaa sairautta, jos siitä ei itsekään tiedä mitään?

Tiistaina julkaistiin tuore kansallinen mielenterveysstrategia. Se lähtee ajatuksesta, että hyvä mielenterveys tukee niin yksilöiden kuin koko kansakunnan menestystä.

Luovutustilaisuudessa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) puhui vahvasti siitä, kuinka mielenterveyspalveluita pitäisi saada matalalla kynnyksellä kouluissa ja terveyskeskuksissa.

Hänen mukaansa perusterveydenhuollossa on jo luovutettu, mikä tarkoittaa sitä, että mielenterveysongelmiin on vaikea saada apua.

”Tämä ei sovi”, hän sanoi ja lupasi rahallisia porkkanoita hankkeille, jotka tukevat parempia mielenterveyspalveluita.

Asenteet mielenterveysongelmiin ovat muuttuneet. Masennuksesta puhutaan ääneen, eikä avun hakemista tarvitse enää hävetä.

Tämä ei riitä. Asenteet ovat konkreettisia vasta sitten, kun järjestelmä toimii.

Mielenterveysongelmiin, kuten alkavaan masennukseen tai ahdistukseen on saatava apua heti ja matalalla kynnyksellä.

Mieleen liittyvät ongelmat eivät parane sillä, että ensimmäistä vapaata aikaa joutuu odottamaan kuukausia ja mahdollista jatkohoitoa vielä pitempään.

Husin nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta on esittänyt yhdeksi ratkaisuksi toimintamallia, jossa erikoissairaanhoidon osaamista jaetaan perusterveydenhuoltoon.

Se tarkoittaa terveydenhuollon ammattilaisten täsmäkouluttamista tunnistamaan ja auttamaan mielenterveysasioiden kanssa vastaanotolle tulevaa asiakasta saman tien.

Jos hyvä mielenterveys nähdään koko kansakunnan menetystä tukevana asiana, sen eteen on myös tehtävä töitä ja löydyttävä rahaa. Perustelut asian tärkeydelle löytyvät tilastoista: mielenterveysongelmat ovat yleisimmät syyt pitkille sairauslomille ja ennenaikaisille eläkepäätöksille.

Päivän lehti

28.2.2020